perjantai 11. elokuuta 2017

Työt, koulun aloitus, arki, innostus, väsy


Arki on arvatelnkin vienyt mukanaan ja bloggaaminen jäänyt heti vähemmälle.

Me opettajat on oltu töissä jo tiistaista asti, lapset kaksi päivää. Viikkoon on mahtunut innostusta ja väsyä, kiirettä ja lepotaukoja, tanssia ja kipeitä lihaksia, pituushyppyä ja vaatekutsuilua, tavaroiden metsästystä ja letitystä, ensimmäiset läksytkin. 

Onnea on se, että kaikki kolme omaa ihanaista ovat nyt koululaisia ja se, että kaikki kolme lähtevät kouluun mielellään. Kaikilla on kavereita ja mieluisat opettajat, joiden seurassa on turvallista opiskella, harjoitella sosiaalisia taitoja ja itsenäistyä. 

Ekaluokkalainen odotti uutta arkea malttamattomana, vaikka yksin kulkeminen vielä vähän jännittää. Vitosluokkalainen ei olisi halunnut vielä jäädä ollenkaan viikonlopun viettoon, ensimmäiset päivät kuulostavat olleet tosi mieleisiä. Kolmasluokkalainen tuntuu ottaneen kesän aikana isoja harppauksia lukutaidossa ja on alkanut vihdoin käyttää silmälaseja koulupäivän alusta loppuun asti päässään.

Itse taidan olla se väsynein ensimmäisen arkiviikon päätteeksi, eikä varmaan vähiten sen takia, että unirytmi on vieläki ihan lomamoodissa.

Viikonloppu otetaan iisisti ja nautitaan auringosta. Ensi viikon jälkeen tuskin enää edes muistetaan, että arki on vasta alkanut.






5 kommenttia:

  1. Tsempit erityisesti sinne ope-äidille! Teette niin arvokasta työtä, josta meillä tavallisilla ihmisillä ei ole aina edes kovin realistista kuvaa, mitä se teiltä vaatii! Kovasti vaan vaatimuksia tuntuu teidänkin suuntaan tulevan sieltä ja täältä! Hatunnoston arvoista työtä teette! Halit ja voimia sinne taas arjen alkuun!

    VastaaPoista
  2. Hyvää kouluvuotta teidänkin suloisille koululaisille!
    Minä olen nyt ollut kaksi viikkoa töissä ja tuntuu, etten lomalla olisi ollutkaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos 😄 Arki tosiaan taitaa pyörähtää käyntiin aivan huomaamatta 😅

      Poista
  3. Onnea koulun alkuun ja arkeen! Meidän kodissa asustaa nyt myös koululainen ja kirjoittelin sen herättämistä tuntemuksista blogiini, tsekkaa jos joudat! http://juhaniteras.blogspot.fi/2017/08/kuinka-lyhyt-matka-on.html

    VastaaPoista

Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!