torstai 17. tammikuuta 2019

Palmikoitu villamatto, ai että!


Kerran vuosia sitten meidän perheessä oltiin ison kriisin äärellä mattoa valitessa. Minä halusin jotain pehmeää ja ihanaa, mies ajatteli käytännöllisesti ja halusi jotain helposti siivottavaa. Millään ei meinannut löytyä kompromissia. Sittemmin on päästy mattoasioissa paremmin yhteisymmärrykseen, mutta ei ikinä ennen niin kuin tämän Sukhi-mattojen tilauksen saapuessa tammikuun alussa. Koko perhe oli aivan haltioissaan. Tytöt kääriytyivät vuorotellen pehmeälle villamatolle ja mieskin kommentoi että nyt on kyllä hieno.

Kiitos tästä uudesta ihanuudesta Sukhi-matoille, jotka tarjosivat mahdollisuutta blogityhteistyöhön kanssaan. Olen nähnyt joitain Sukhin mattojan Instagramissa, mutta en osannut kuvista päätellä, miten houkuttelevalta matto näyttää ja tuntuu omassa olohuoneessa.

Kalim-matto on palmikoitua villaa ja sen lisäksi, että se näyttää houkuttelevalta, se myös tuntuu aivan ihanalta sekä jalkojen alla että vaikka pötkötellessä. Paksu, pehmeä matto on intialaista käsityötä. Se on ympäristöystävällinen valinta, joka materiaalinsa puolesta sopii myös allergisille. Ulkonäöltään se on lisäksi niin ajaton, että uskon sen pysyvän käytössä todella pitkään. Sukhi-mattojen sivuilla sanotaan, että "kun saat Sukhin maton kotiisi, tunnistat kyllä laadun." Täytyy sanoa, että tuo lause pitää paikkaansa. Mikään muu matto ei ole tuntunut ja näyttänyt yhtä hyvältä.

Sukhi-matoilla on laajavalikoima erinäköisiä ja -kokoisia mattoja, joita kaikkia yhdistää laatu. Ne on taitavien käsityöläisten tekemiä parhaista mahdollisista materiaaleista. Valikoimaan pääset tutustumaan sivulta www.sukhimatot.com.



 
 Matto saatu bloginäkyvyyttä vastaan.
Suuri kiitos Sukhi-matoille maailman ihanimmasta matosta!

maanantai 14. tammikuuta 2019

Elämä järjestyksessä, paperilla ainakin - meidän perheen ikioma kalenteri

  
Käsi ylös, kenelle muulle järjestys tuo käsittämätöntä tyydytystä. Lähes asiassa kuin asiassa. Kun on saanut to do -listalta hommat viivattua yli, kun kotona näyttää kutakuinkin siistiltä, kun tiskipöydällä ei loju likaisia astioita, kun töissä on kerrankin ajantasalla hommiensa kanssa eikä yhtään koepinoa odota tarkastusta. Tai kun perheen menot ovat hallinnassa, ainakin paperilla.

Kun on kolme lasta ja kaksi aikuista ja jokaisella harrastus jos toinen muistettavana, on perhekalenteri arjen pelastus. Minä olen edelleen sen verran vanhanaikainen, etten pärjää pelkällä sähköisellä kalenterilla. Minun ajanhallintaani helpottaa ihan valtavasti se, että näen koko perheen koko kuukauden menot kerralla yhdellä paperilla. Sen avulla pystyn vähän orientoitumaan kiireisimpiin päiviin ja viikkoihin jo etukäteen ja toisaalta huokaisempaan, kun huomaan kalenterissa pilkisteleviä tyhjempiä aukkoja.

Taitaa olla kolmas vuosi peräkkäin, kun tein kalenterin omista kuvista. Ainakin Smartphotolta löytyy monenlaisia kalenteripohjia kolmen, neljän ja viiden hengen perheille muokattavaksi. Smartphotolle (tai Postille) joudun tosin antamaan miinusta toimitusajoista. Tein joulukuussa korttitilauksen, joka viivästyi luvatusta niin, ettei se ehtinyt edullisempaan joulupostiin, ja tämän kalenterin tilasin 9.12., mutta se oli kadonnut johonkin matkalla ja sain omani vasta, kun SmartPhoto painatti uuden ja lähetti sen tämän vuoden puolella. Loppu hyvin, kaikki hyvin siis, mutta ehdin jo olla ensimmäisen tammikuun viikon hukassa ilman seinäkalenteria. Nyt nautin siitä senkin edestä!






sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Lukuhaastetta minulle, oletko sinäkin mukana?


Loppuvuodesta kirjat tulivat puheeksi kavereiden kanssa kerran jos toisenkin ja innostuin lukemaan enemmän kuin aikoihin. Joulupukkikin oli tämän huomannut ja lahjaksi tuli pitkästä aikaa kirjoja - kolme ihanaa teosta. Tänä vuonna ajattelin jatkaa loppuvuoden takaan ja käpertyä yhä useammin sohvalle kirjan kanssa telkkarin sijaan. 

Koska minussa on myös tavoitteita ja taulukoita rakastava puoli, päätin osallistua Helmet-lukuhaasteeseen ihan mielenkiinnosta. Helmet-lukuhaaste on kirjastoammattilaisten kokoama lista, jonka tavoitteena on sekä innostaa että haastaa lukemaan. Haaste ja sen pienempi versio löytyvät täältä. Katsotaan, montako kohtaa saan vuoden aikana rastitettua listalta. Lupaan pitää teidät ajantasalla edistymisestäni.

Oletko sinäkin mukana?

Eilen luin loppuun viimeisen joululahjakirjoistani: Nicholas Sparksin The Lucky One.
Se täyttää sopivasti lukuhaasteen ensimmäisen kohdan kriteerin "Kirjan kannessa on ihmiskasvot". Nyt luvun alla on ystävän suosittelema ja lainaama Emily Giffinin First Comes Love ja jonossa myös Lontoon reissulta tuomani Marian Keyesin The Break.

Kuten näistä saatatte päätellä, minun makuuni ovat erityisesti romanttiset, nopealukuiset kirjat ja tykkään lukea englanniksi. Siten saan vähän ylläpidettyä kielitaitoani, englannin puhumiseen kun on oppilaille puhumisen lisäksi harvoin mahdollisuuksia.

Luen toki välillä myös suomeksi ja vakavammista aiheista. Loppuvuonna luin ystävien suosituksesta Minna Rytisalon Lempi-kirjan, joka oli todella koskettava. Joululahjaksi Jan-Philipp Sendkerin Sydämenlyönneissä ikuisuus. Se oli erilainen kuin mikään muu lukemani kirja ja herätti paljon ajatuksia. Jatko-osan lukeminen jäi kiinnostamaan. Loppuvuonna luin myös Tatiana de Rosnayn Sarah's Key, joka oli rankka, mutta erinomaisesti kirjoitettu ja kiinnostava teos.

Olisiko sinulla minulle suosituksia kirjoista, joihin kannattaisi tarttua tänä vuonna?






perjantai 4. tammikuuta 2019

Paluu uudenvuoden juhlapöytään: kullanhohtoinen kattaus


Uudenvuoden juhlapöytään koottiin tänäkin vuonna kultaa. Serpentiiniä ja sädetikkuja ostin, mutta suurin osa koristeista löytyi joulukoristeiden joukosta. Sen verran pääsin taas askartelun makuun, että tein jokaiselle juhlavieraalle "Have a sparkling New Year" -kortin, jossa oli kaksi sädetikkua kiinni. Lisäksi tulostin Pinterestistä löytämäni uudenvuoden pelin, jossa oli erilaisia aiheita, joita miettiä kuluneelta vuodelta ja tulevalle vuodelle. Levittelin niitä pitkin pöytää jokaiselle mielessään mietittäväksi.



  


torstai 3. tammikuuta 2019

Leffasynttärit kotona


Meillä juhlittiin tänään kymmenenvuotiasta hyväksi havaittujen leffasynttäreiden merkeissä.

Leffa on helppo ratkaisu, kun ulkona paukkuu pakkanen ja haluaa onnistua pitämään ison vierasporukan kohtuullisen rauhallisissa tunnelmissa. Videotykki olohuoneeseen, sohville irtokankaat päälle enimmiltä lioilta suojaamaan ja isoimmat matot pois alta.

Tarjoilujenkin suhteen päästiin helpolla. Hiphurraalta haettiin popparikone jo neljättä kertaa vuokralle ja sen lisäksi tarjolla oli vain limpparia, karkkeja ja donitseista kasattu "synttärikakku".

Sen verran pääsin askartelemaan, että tulostin ja liimasin valkoisiin paperipusseihin "candy" -etiketit sekä poppareille ja juomille vastaavat. Jokaiselle vieraalle oli popparikulho, karkkipussi ja pillimuki (yleensä vältän kertakäyttömukeja, mutta ajattelin, että näillä pillikansilla limpparin lattialle/sohvalle kaatumisen riski on pienin).

Leffateatterin (=olohuoneen) ovelle tuotiin liitutaulu, jossa esiteltiin päivän elokuva, ja koristeeksi kolme ilmapalloa. 

Juhlaväki viihtyi leffan parissa ja äiti nautti, kun sankari oli tyytyväinen ja iloitsi jokaisesta vieraasta, joka tuli paikalle. 

Kuvia ja tunnelmia edellisiltä leffasynttäreiltä parin vuoden takaa täällä. Silloin värkkäsin juhliin myös Photo boothin. Neljän vuoden takainen leffasynttäripostaus täällä.

  






torstai 20. joulukuuta 2018

DIY huopakuusi


Viime vuonna värkättiin miehen kanssa kuusia puusta sahaamalla (tai no, lähinnä mies teki ja minä ideoin ja suunnittelin... Kuvia täällä). Tänä vuonna päädyttiin taas tekemään kuusia. Tällä kertaa minullakin oli hommassa isompi rooli. Leikkasin kuuset paksusta huopalevystä ja mies kävi tekemässä puusta niille jalat. Tuleekohan tästä kuusesta jo pian perille, joka vuodelle uusi malli? :D

Näitä kuusia sujahtelee opettajien ja muutamien muiden paketeihin tänä jouluna.


maanantai 17. joulukuuta 2018

Talviset synttärijuhlat


Puolitoista viikkoa sitten juhlittiin meidän kuopuksen kahdeksanvuotisjuhlia. Pitkään mietittiin, millaisella idealla pöytää alettaisiin laittaa juhlia varten. Lopulta Instagramissa tulivat vastaan @_annasofia_ n ihanat talvijuhlakuvat. Me tytön kanssa molemmat ihastuimme kuviin ja päätimme napata idean sieltä. 

Juhliin leivottiin suklaakakku Annin uunissa -blogin ohjeella (klik), piparkakkumuffinsseja (koristeena pikeeriä ja piparkakkuja) sekä valkosuklaamustikkakakku (klik, mustaherukat vain vaihdettu mustikoiksi). Lisäksi tarjolla oli valkoisia karkkeja ja sydänsipsejä. Suklaakakulle askarreltiin korvat, silmät ja nenä sokerimassasta.

Pöytää koristivat eukalyptuksen oksat, havuilla täydennetty tulppaanikimppu ja koivusta sahatut alustat. Pöydän yläpuolelle viritettiin harsoa ja laitettiin roikkumaan lumihiutalekoristeita ja tällä ohjeella askarreltuja tähtiä.

Ohjelmassa oli kaakaobaari, jossa isoveli teki vieraille herkkukaakaoita kermavaahdolla, vaahtokarkeilla, strösseleillä ja karkkikepeillä täydennettynä sekä piparien koristelua. Tein valmiiksi pikeeripusseja pöytään tyttöjen käyttöön.

Kun näiden lisäksi leikittiin tuolileikkiä, tietovisaa ja ongintaa, niin kaksi tuntia reilun kymmenen pikkuneidin kanssa vierähti aivan siivillä.