Huomenna on kahden pienimmän viimeinen hoitopäivä tälle keväälle. Kuopus jatkaa ensi syksynä samassa ryhmässä, mutta keskimmäinen siirtyy eskariryhmään. Keskimmäinen jättää taakseen ryhmän, jossa on saanut kasvaa kahden vuoden ajan. Olen ollut erittäin tyytyväinen ryhmän toimintaan ja siihen hoivaan, huolenpitoon ja kasvatukseen, jonka poika on tuossa ryhmässä saanut. Henkilökunta on jaksanut panostaa työhönsä järjestämällä mielekästä ohjelmaa lapsille (askartelua, retkiä, lelupäiviä, jumppaa, tehtävätuokioita) unohtamatta perusasioita kuten vapaata leikkiä, ulkoilua ja lepoa. Ihana loppuhuipennus oli eilen järjestetyt Angry birds -hulinat. Hoitajat olivat rakentaneet Angry birds -puiston päiväkodin saliin ja sisään pääsi vain Angry birds -rannekkeilla. Puolitoista tuntia oli kuulemma puistossa hurahtanut huomaamatta.
Päiväkodin kevätjuhla oli myös huikea taidon ja luovuuden näyte. Ryhmän vanhimmat eli viisivuotiaat olivat pääosissa juhlan juonen suunnittelussa, rekvisiitan ja lavasteiden teossa - jopa mainokset ja kutsut olivat lasten taitelemia.
Ehkä tärkeintä kuitenkin on se, että päiväkodin hoitajat osaavat luontevasti olla läsnä lapsille ja ottaa kontaktia myös aikuiseen hakutilanteissa. He kertovat aina jotain päivän kulusta ja siitä jää äidille hyvä mieli.
Tyytyväisenä äitinä on ilo kiittää hoitajia lahjojen muodossa nyt toimintakauden päätteeksi. Vaikka kesäloman loppuminen ja helatorstai olivat tiedossa, heräsin vasta tänä aamuna siihen tosiasiaan, että viimeinen päivä on todella jo huomenna ja kaupat kiinnii tänään. Vaikka olin suunnitellut ja ideoinut lahjoja (jopa vinkannut niistä) jo viime viikolla, jäi toteutus tälle viimeiselle päivälle ja niiden tarvikkeiden varaan, joita kotoa löytyi.
Päädyin siis leipomaan kakkuja hoitajille. Onneksi meiltä löytyi sen verran sokerikuorrutteita, että saimme ne lasten kanssa koristeltua (=minä koristelin, lapset tekivät koristeita ja söivät ne).
Täytteeseen löytyi pakastimesta vadelmia, jääkaapist tuorejuustopurkin jämä ja kermaa sekä kuivatarvikekaapista vanilliinikreemijauhetta. Näistä loihdin täytteeksi vadelmamoussen. Täyte oli niin herkullinen, että luulisi kakkujen maistuvan lahjan saajille.
Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä alla olevia kulhoja jokaiselle hoitajalle ja täyttää ne karkilla, mutta olin ehtinyt ostaa vain yhden kokeilumielessä. Koska yksi on valmiina, niin lapset saavat antaa tämän yhdelle ryhmän aikuisista ja kakut kolmelle muulle. Katsotaan, osaavatko kahdestaan päättää, kuka saa minkäkin lahjan.
Esikoinen valitsi ja valmisti lahjan omalle opettajalleen alusta asti itse. Alla oleva ruukku koristeltiin käyttämällä samaa Foto transfer -lakkaa, jota käytettiin lasikulhon koristeluun. Lakan avulla saa siirrettyä lasertulostimella tulostetun kuvan lähes mille tahansa pinnalle. Ohjeita käyttöön ja lisää vinkkejä eilisessä postauksessani täällä.
Esikoinen suunnitteli sydänlogon itse Picmonkey -ohjelmalla. (On muuten käsittämätöntä, miten äkkiä ekaluokkalainen oppii hallitsemaan uuden tietokoneohjelman.) Se tulostettiin peilikuvana ja kiinnitettiin lakalla ruukkuun. Ekaluokkalaisen mukaan parasta oli kuvan suunnittelu.
Näiden myötä saamme toivottaa opetusalan ihmisille ja muille lomaansa aloitteleville rentouttavaa kesälomaa!
P.S. Muistakaa käydä osallistumassa Woodparkin lahjakorttien arvontaan täällä, viimeinen mahdollisuus huomenna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!