sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Tule jo kesä!


Aurinko paistaa kauniisti ja ajatukset vierivät jo kohti kesää. Vaikka en ole tätä ääneen sanonut, niin lapsetkin ovat alkaneet kysellä: "Äiti, milloin on kesä?" tai "Olispa jo kesä!" Kieltämättä sitä itsekin alkaa kaivata, kun kauniista paisteesta huolimatta viima iskee ulkona luihin ja ytimiin.

Poika pääsi tänään jalkapalloturnausta jatkamaan kaverin kyydillä, koska meillä ei iskän töiden takia ollut autoa käytössä. Tyttöjen kanssa on kotona fiilistelty kaivelemalla kaapista viime vuotisia, keväisiä tyynynpäällisiä, kihartamalla hiuksia ja sovittelemalla taas uusia Dollcaken mekkoja.

Parin tunnin päästä minulla alkaa viikko turistina, kun saamme koululle kolmisenkymmentä vierasta Latviasta, Liettuasta ja Virosta. Heidän mukanaan pääsen itsekin käväisemään mm. Kemin lumilinnassa ja Rovaniemellä joulupukkia moikkaamassa. Jospa vaikka ehtisi lähireissukuvia päivittää blogiinkin joku ilta! Mutta sitä ennen tunnelmia meidän olohuoneesta.
  




 



lauantai 7. helmikuuta 2015

Vihreää lauantaita!


Tämä lauantai on kulunut pääasiassa pojan jalkapalloturnauksen merkeissä. Miehellä oli töitä, joten mukana kentän laidalla minulla oli molemmat tytöt. Viihdykkeinä urheiluhallissa meillä oli eväitä ja piirustuspaperia, aika kului mukavasti poikien pelejä yleisössä jännittäessä. Tosi idyllistä lasten kanssa vietettyä laatuaikaa lauantai siis täynnä, eikö? 




Ainakin jos ei oteta huomioon sitä, että pelien jälkeen piti väsyneen porukan kanssa metsästämään esikoiselle luistelusuksia. Minä en suksista ymmärrä mitään, urheilukaupoissa ei palvelua tuntunut saavan eikä suksia löytynyt sittenkään, kun vihdoin sitä palvelua sain metsästettyä. Kaksi pienintä olivat niin poikki, että ensimmäiseen urheilukauppaan mennessä he leikkivät liukuportaissa kielloista huolimatta ja vartijakin meinasi jo puuttua peliin. Kaupan sisältä he löysivät potkuautot, joilla seikkailivat hyllyjen väleissä samalla, kun äiti yritti siihen suksiasiaan perehtyä - ja tappelivat tietenkin siitä,  kumpi saa ajaa kummalla. Toisessa urheilukaupassa eskarilainen karkasi omille teilleen ja kuopus sai pariinkin otteeseen huutokohtauksen.

Onneksi epätoivon jo melkein iskiessä Prisma pelasti päivän. Sieltä löytyi vielä yhdet sopivan kokoiset luistelusukset ja vielä puoleen hintaan. Niin innostuttiin, että ostettiin vitosen maksavia sauvoja oikein kaksi paria ja äiti päätti piristää omaa päiväänsä tulppaaneilla ja basilikalla.

Nyt onneksi sauna tuolla jo lämpiää. Rentoa viikonloppua teille muillekin! ;)





perjantai 6. helmikuuta 2015

Morsiustytön asut Dollcakelta Hienohelmasta


Posti toi eilen niin ihanan paketin, että kaikki muu unohtui hetkeksi. Tyttöjen piti heti päästä testailemaan Hienohelman paketista ilmestyneitä Dollcaken mekkoja, jotka tilattiin ensi kesänä vietettäviä tädin häitä varten. Neidit pääsevät morsiustytöiksi ja äiti sai hyvän syyn valikoida ihanat asut. Täytyy sanoa, että ihan niinkuin Hienohelman Mirva lupasi, mekot olivat vielä upeampia luonnossa kuin kuvissa, vaikka Dollcaken kuvatkin jo itsessään ovat vertaansa vailla.

Koot 8 ja 4 olivat ihan täydelliset meidän noin 130-senttiselle kahdeksanvuotiaalle ja vähän yli 100-senttiselle neljävuotiaalle. Parasta minusta näissä oli se, että vaikka mekot ovat näyttävät ja muhkeatkin, ne on tehty joustavasta materiaalista ja ovat sen ansiosta miellyttävän tuntuiset päällä. Kumpikaan tytöistä ei olisi halunnut luopua omastaan ollenkaan, mutta äiti ei päästänyt Runebergin torttujen kimppuun nämä päällä ;)

Kuvat ovat pikaisia räpsyjä, viimeistään kesällä häissä sitten vielä hiotumpia otoksia - ja ehkä jo ennen sitä joku ilta harjoitellaan kampauksia tyttöjen kanssa ja testaillaan mekkoja uudemman kerran. Tytöt tuskin vastustavat!

EDIT Lisää Dollcake-kuvia täällä, pitihän näitä ihanuuksia uudemmankin kerran sovitella ;)


  





 Kiitos Hienohelmalle loistavasta palvelusta ja avusta mekkojen kokovalinnassa! 

Mekot saatu alennettuun hintaan bloginäkyvyyttä vastaan.

torstai 5. helmikuuta 2015

Herkullista Runebergin päivää!


Herkullista Runebergin päivää!

Me leivottiin tortut tällä kertaa ihan itse, kun sattui vapaailta äidin harrastuksista. Ohjeena käytettiin Kinuskikissan versiota (klik) lasten makuun pelkistettynä eli ilman likööriä ja mantelijauhetta. Hyviä tuli ja jokainen lapsi söi pari iltapalaksi, mutta vielä jäi muutama huomisellekin.

Myös vaatepuolen herkkuja saatiin tänään kotiin Hienohelmalta, huomenna vähän tunnelmakuvia.


tiistai 3. helmikuuta 2015

H&M:ltä piristystä keittiöön



Minä ihastuin jo syksyllä noihin H&M:n peltipurkkeihin ja nyt kevään uutuuksissa tuli ihania puulaatikoita. Olisin voinut ottaa useammankin, mutta hillitsin itseni ja tilasin vain tämän yhden yrttilaatikon. Nyt kun meillä ei vielä ollut yrttejä laittaa sisään, sijoitin väliaikaisesti pillejä laatikkoon. Taidanpa kauppareissulta ostaa basilikaa niiden tilalle.



Huomenna tuskin ehdinkään bloggailla. Työpäivä jatkuu palaverin merkeissä ja sen päälle vielä vaatteita esittelemään. Ajattelin tuon parituntisen palaverin ja kutsujen välissä nauttia ihan yksin kaupungilla. Viime kerrasta onkin aikaa!

maanantai 2. helmikuuta 2015

Koululaisen huone uusiksi


Kaikki lähti siitä, että tilasin H&M:ltä kaksi uutta mattoa tokaluokkalaisen huoneeseen ja sanoin hänelle, että asettelee ne sinne. Tyttö alkoikin muuttamaan järjestystä koko huoneessa ja kun äiti pääsi hommaan mukaan niin lopputuloksena oli koko huoneen pyöräytys ympäri. Pöytä sängyn paikalle, sänky vitriinin paikalle ja vitriini pöydän paikalle. Se, mitä tällä tavoitimme ihan vaan "vaihtelu virkistää" -tyyppisen piristyksen lisäksi oli lisää (leikki)tilaa lattialle. Sitä tyttö itse kaipasi. Nyt kuulemma mahtuu kärrynpyöriäkin tekemään!

Ja loppupeleissä järjestyi muuttui niin paljon, että ne H&M:n pikkumatot jäivätkin kokonaan käyttämättä, kun huoneeseen laitettiinkin kuopuksen huoneesta ylimääräiseksi jäänyt isompi matto.

Tässä vähän tunnelmapaloja huoneesta.

Tykkäävätkö teidän lapset sisustamisesta?









sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Kevättalven pastellit


Viikonlopun aikana olohuoneen väritys on muuttunut entistä pastellisemmaksi, vaikka pääväri on edelleen valkoinen ja talviset kävytkin saivat jatkaa sohvapöydän koristeina - ruusun terälehtien täydentämänä. Muutokset ovat pieniä, mutta riittävät piristämään mieltä.

Minä saan niin paljon voimia siitä, että koti miellyttää omaa silmää. Nautin!