Jukupark - vihdoinkin!

Edellisestä kerrasta

Tällä kertaa meillä oli reissun ensimmäinen yöpyminen varattu Vaasaan (

Suurimpaan osaan liukumäkiä pääsee ilman huoltajaa, kun on vähintään 120cm pitkä. Kahteen pituusrajoitus on 140cm. Paikka on sen verran hallittava alue, että nelos-, kutos- ja kasiluokkalaisen kanssa oli tosi helppoa olla. 

Jukuparkissa on toki paljon muutakin mukavaa kuin vesiliukumäkiä ja niitäkin on pienempiä ja isompia. On pomppupatjaa, erilaisia pelejä, veneitä, majakkaa jne. Uutuutena vesipuiston kylkeen on auennut seikkailugolf, johon saa vesipuiston kanssa yhteislipun pieneen lisähintaan. Tekemistä riittää moneen makuun ja eri-ikäisille. Hyvin olemme viihtyneet aikoinaan myös alle kouluikäisten kanssa. 

Vaasan Vaakunassa perhelomalla, combi-huoneelle täydet pisteet!

Postaus tehty yhteistyössä Original Sokos Hotel Vaakuna Vaasan kanssa.

Meidän perheen ulkomaan lomasuunnitelmat vaihtuivat tänä kesänä automatkaan ympäri Suomea. Oulun seudulta lähdettiin ensimmäisenä aamuna Kalajoen kautta Vaasaan yöksi. 

Kymmenen päivän ja seitsemän majapaikan jälkeen lapset nostivat Vaasan Vaakunan ykköseksi. Suurimpana syynä viiden henkilön perheelle erinomaisesti soveltuva ratkaisu: combi-huone. Lapset nukkuivat Superior-huoneen puolella kolmestaan, me miehen kanssa parisängyssä välioven toisella puolella. Kaikilla oli tilaa ja sopivasti rauhaa. Myös kaksi vessaa ja kylppäriä käytössä. Aivan loistavaa! Pieni väljyys on tervetullutta sekä herkkäuniselle äidille että hieman omaa tilaa kaipaaville isoille lapsille.

Plussaa Vaakunalle myös tilojen siisteydestä, keskeisestä sijainnista torin laidalla, näkymistä ja kattoterassissa. Pienet minulle hotelliyöpymisessä merkittävät asiat olivat myös kohdallaan kuten se, että huoneessa oli vedenkeitin (teetä, kaakaota) ja kylppäreissä hyvä varustelu. Erityismaininnan Vaakuna ansaitsee pyöristä ja potkulaudoista, joita hotellivieraat saavat veloituksetta lainaan hotellin respasta!

Meillä oli niin hyvät oltavat hotellilla, että otimme rennosti emmekä kiirehtineet mihinkään. Söimme hotellin alakerrassa Kokokana -ravintolassa pitkän kaavan mukaan. Oli tosi tervetullut pysähdys istua pari tuntia porukalla yhden pöydän ääressä. Miehet ehtivät hotellin saunaan illallisen päälle ja koiran kanssa käytiin puistossa kävelemässä, muuten ilta vierähti hotellihuoneesta nauttien. Kokokanan jälkkäribrownie oli niin hyvä, että on ehkä pakko käydä ensi keväänä seuraavalla Vaasan reissulla syömässä sellainen uudestaan.

Aamulla huomattiin, että ikkunan alla torilla avautui peräkonttikirppis. Aamupalan jälkeen napattiin lapsille potkulaudat matkaan ja käytiin katsastamassa rompetorin tarjontaa ja jaloittelemassa kaupungilla ennen automatkaa. 

Vähän jäi polttelemaan myös Vaasan muu tarjonta. Vaasassa olisi viihtynyt pidempäänkin. Onneksi meillä on jo tiedossa uusi reissu ensi keväänä. Ainakin Merenkurkun saaristo ja Strömsö kiinnostaisi joskus nähdä jo kokea. Edellisellä kesälomareissulla Vaasassa joku vuosi sitten tutustuttiin Vanhaan Vaasaan.

Kiitos Original Sokos hotel Vaakuna Vaasa! Tulemme varmasti uudestaan! Meitä jäivät kiinnostamaan myös hotellin ihanat teemahuoneet. Jos tulemme joskus pienemmällä kokoonapanolla, ehkä kokeilemme niitäkin.

Rokualla patikoimassa: Pookin polku

Kesäkuussa käytiin muutaman työkaverin kanssa Rokualla päiväselvään patikoimassa. Oulun seudulta matka on lyhyt (ajoaikaa reilu tunti), mutta maisemat jotain ihan muuta kuin mihin kotinurkilla törmää: mukavasti korkeuseroja, hiekkakangasta, ihanaa tupasvillaa, välillä vähän järvimaisemaa...

Reitiksi valitsimme kuuden kilometrin mittaisen Pookinpolun (klik). Pookinpolun kiertoreitin aloituspiste on Rokuan kansallispolun korkeimmalla kohdalla Pookivaaralla. Siellä pääsee kiipeämään myös Pookivaaran torniin, jos uskallusta riittää. Tornista avautuvat näkymät kauas kansallispuiston ylle.

Reitti oli sen verran lyhyt, että se olisi hyvin soveltunut myös lasten kanssa kuljettavaksi. Toisaalta siitä ristesi myös muita polkuja eli mahdollisuus olisi ollut jatkaa matkaa ainakin vähän kauemminkin.

Kaikki Rokuan kesäreitit löytyvät tältä sivulta:

https://www.luontoon.fi/rokua/kesareitit

Rokualla on mahdollista myös mm. maastopyöräillä. Yleistä tietoa Rokuan kansallispuistosta tältä sivulta:

https://www.luontoon.fi/rokua

 

Maastopyöräilyä Limingassa: fatbike-vuokraus ja kattavat reitistöt

Tämän lähemmäs ei enää lähilomakaan tule. Meidän omasta kunnasta löytyy upeat maastopyöräreitit ja fatbike-vuokraamo. Retkelle pääsee milloin vaan ja reittivaihtoehtojakin riittää useammalle kerralle tai vaikka koko pitkäksi päiväksi: lyhyin Kurran lenkki on 4,7km ja pisin Joutsenreitti jopa 83km pitkä.

Me olimme pyöräilemässä viiden naisen porukalla. Olimme sopineet pyörien vuokrasta jo etukäteen ToPyhän kanssa ja he olivat varanneet meille valmiiksi sopivat koot. Pyörät noudetaan Liminganlahden luontokeskukselta eikä niitä välttämättä tarvitse etukäteen varata. Pyöriä voi mennä kyselemään Luontokeskuksen kahviosta kahvion aukioloaikoina varaamatta niitä etukäteen, mutta varaamalla saimme varmistettua, että sopivat koot olivat varmasti saatavilla. 

ToPyhä toimittaa pyöriä sovitusti myös kahvion aukioloaikojen ulkopuolella.

Reiteille on opasteet suoraan Luontokeskuksen pihasta. Jos lähdet polkemaan omalla pyörällä, on Rantakylän virkistysalueen parkkipaikka toinen hyvä lähtöpaikka pyöräreiteille.

Kaikki Limingan maastopyöräreitit kuvauksineen löydät täältä.

Limingan maastot ovat kohtuullisen helppoja aloittelijallekin polkea. Mäkiähän täällä ei juuri ole, pehmeää hiekkapohjaa välillä ja toki juurakoita paikoitellen. Tällä ensimmäisellä retkellä ajoimme lyhyen joutsenreitin ja vähän muita pätkiä. Lyhyestä joutsenreitistä on hyvä aloittaa!

Poljimme Luontokeskukselta Joutsenreitille kolmen kilometrin pätkän punaista Fatbike-reittiä pitkin. Siinä oli huomattavasti enemmän juurakkoa ja epätasaisuutta, joka kieltämättä nosti heti alussa hien pintaan ja vaati keskittymistä. Siitäkin selvittiin ihan hyvässä hengessä, vaikka minulla on tosi vähän kokemusta maastopyöräilystä, mutta koko Fatbike-reittiä en lähtisi vielä ajamaan.

Sittemmin olen käynyt ajamassa myös Kurran lenkin ja Torikan lenkin tavallisella maastopyörällä ja polkenut pitkää Joutsenreittiä Lumijoelle asti. Kaikkia voi suositella!

Tervetuloa Liminkaan!

Kannattaa samalla katsastaa Luontokeskuksen muu tarjonta! 

Me kävimme pyöräretkipäivän jälkeen Luontokeskuksen ravintolan terassilla lohikeittolounaalla. Maistui!

  

Hepoköngäs Puolangalla

Kesäkuun alussa mietin kovasti, että mihin kannattaisi suunnata ja pääsin kysyä asiaa Facebookissa. Sain todella paljon toinen toistaan ihanampia vinkkejä. Yksi niistä oli Hepoköngäs Puolangalla. Puolanka ei ole mahdottoman kaukana meiltä, mutta minulle ihan vieras paikka. 

Hossassa ollessa hoksasin, että ei tekisi isoa mutkaa paluureittiin, jos ajaisimme Puolangan kautta kotiin. Mikä parasta, tälle reitille sain aika hyvin osumaan myös Hiljaisen kansan niittykahvilan. Täydellistä!

Hepoköngäs on vuonna 1956 Hepokönkään vesiputouksen ympärille perustettu luonnonsuojelualue. Vesiputous on yksi Suomen korkeimmista ja upea näky niin ylä- kuin alapuoleltakin katsottuna. Vesiputousta ympäröivät Kainuun vaaramaisemat. 

Reitti parkkipaikalta vesiputoukselle on rakennettu niin, että myös liikuntaesteiset pääsevät putousta helposti ihailemaan. Vesiputouksen välittömässä ympäristössä on 1,5km luontopolku ja matkaa parkkipaikalta putoukselle on vain 600m. Putoukselta pääsee kuitenkin myös pidemmille reiteille ulkoilemaan tai jopa melomaan. Lisätietoja paikasta ja sen mahdollisuuksista täältä.

Aivan vesiputouksen äärellä on nuotiopaikka, joten eväät mukaan! Harvoin pääsee makkaraa syömään näin kauniissa ympäristössä. Kesäkuun alkupuolella hyttystenkin kanssa pärjäsi vielä hyvin. Sitä en tiedä, mikä tilanne on nyt.

Facebook-ketjussa minulle vinkattiin tuolla alueella lomaileville samalla myös Komulaköngäs sekä Paljakan ja Ukkohallan tarjonta. Nämä jäivät meidän välistopilla kokematta, mutta olen pistänyt muistiin tulevia lomia varten. Muillekin tiedoksi!