Moskenesoya, Lofootit - kaiken ajamisen arvoista!

 

Yhdyn kaikkiin kuulemiini mielipiteisiin: Lofooteilla kannattaa ajaa koko matka E10:n päähän Å:n kylään. Ei siksi, että Å olisi jotenkin merkittävästi viehättävämpi kuin muut pikkukylät noilla seuduilla, vaan siksi, että siinä missä Lofootit oli kaunis koko matkan ajan, oli Moskenesoyan saari etelässä ajomatkan loppuhuipennus. Moskenesoyalla oli suloisia kyliä toinen toisensa jälkeen autotien molemmin puolin. Ei voinut huokailla ihastuksesta ja välillä pysähtyä katselemaan ja ihmettelemään. 

Yön vietimme Moskenesin leirintäalueella, jossa oli uudet, siistit huoltotilat ja upeat maisemat (sekä hintaan kuuluvat suihkut ja wifi). Tälle leirintäalueella lämpimät suositukset!

Å:ssa kävimme leipomosta hakemassa kalliit, mutta niin herkulliset pullat matkalle ja jossain matkan varrella pysähdyimme taas kalastamaan.

Patikointi olisi minua myös kiinnostanut, mutta kalastaminen ja kiipeily veivät voiton, koska lapset olivat flunssaisia ja sää koko ajan kostea. Haluaisin kyllä ehdottomasti palata joskus näihin maisemiin ja valloittaa ainakin yhden vuorista, katsoa maisemaan myös ylhäältäpäin.

Day 2 Lofooteilla: Svolvaer, Henningsvaer, Haukland

Toinen Lofootti-päivä aloitettiin Svolvaerista, Lofoottien epävirallisesta pääkaupungista. Tytöillä oli ollut haaveissa shoppailua lomalla (tiedetään, tiedetään - Norja ja Lofootit ei ihan ole the place to go, kun haluaa ostoksille...), joten pikainen ostoskeskuspysähdys tehtiin. Lopulta minä tein muutaman sisustuslöydön KID interior -liikkeen alennusmyynneistä :D

Svolvaerista matka jatkui Henningsvaeriin, johon päästäkseen piti ajella todella kapeita teitä pois Lofoottien läpi kiertävästä E10:stä. Kapea, kiemurteleva tie pienillä saarilla sijaitsevaan Henningsvaeriin oli jo itsessään näkemisen ja kokemisen arvoinen ja perillä odotti mitä viehättävin pieni kylä. Suuri syy Henningvaeriin ajamiselle oli sieltä löytyvä mielenkiintoinen meren ja kallioiden väliin pienelle saarelle sijoittuva jalkapallokenttä, johon pysähdyttiin pelailemaan ja evästämään. Suosittelen kuitenkin ihan jokaista ajamaan Henningsvaeriin pelkästään idyllisen tunnelman ja viehättävän pienen keskustan takia! Jos tekisin reissun Lofooteille uudestaan, juuri Henningsvaeriin haluaisin ehdottomasti palata.

  

Henningsvaerista jatkoimme upeaakin upeammalle Hauklandin rannalle, jolle päästääkseen piti myös vähän poiketa reitiltä (E10:ltä), mutta myös tämä mutka oli tekemisen arvoinen. Hienoa hiekkaa, turkoosia merivettä ja ympäröiviä vuoria. Aivan käsittämätöntä! Lapset jättivät kumpparit rannalle, nostivat lahkeet polvien yläpuolille ja kahlasivat onnellisina meriveressä.

Tervetuloa Lofooteille! Lodingenin kautta Svolvaeria kohti: kalastusta, delfiini(pyöriäis)bongausta, pitsaa ja upeita maisemia

Björklidenistä Ruotsin puolelta ajoimme upeissa maisemissa Lofooteille. Kun nälkä kolotteli vatsoja, poikkesimme E10:n varrelta Lodingeniin ruokaa etsimään. Pienestä kylästä löytyi pitseria, josta saimme herkullista pitsaa. Mahat täynnä olikin sitten virtaa lähteä etsimään kalapaikkaa. Pysähdyimme tienvarteen johonkin Lodingenin lähistölle, vähän takaisin E10:n suuntaan, ja laskeuduimme tieltä rantakallioille virvelöimään. Kala nappasi heti ja satoa tuli vähän väliä! Parasta oli, kun poika bongasi yhtäkkiä delfiinejä hyppimässä meressä. Todellisuudessa näkemämme "delfiinit" olivat näiden sukulaisia pyöriäisiä. Pyöriäiset vilauttelivat eviään ja uivat edestakaisin edessämme uudestaan ja uudestaan, aivan huikeaa niin meistä aikuisista kuin lapsistakin!

Sää oli arvoituksellinen, mikä lienee tyypillistä Lofooteilla. Kun alkoi sataa kovempaa, jatkoimme matkaamme kohti Svolvaeria. Välillä reitin varrella kuitenkin paistoi tosi kauniisti.

 

 

Yöksi jäimme Hammerstad camping -leirintäalueelle vähän ennen Svolvaeria. Paikka oli kaunis. Kuopuksen mielestä viereiset vuoret olisivat voineet olla vaikka IKJ:stä (Iso kiltti jätti), koska ne ylsivät pilviin asti. Paikka oli kieltämättä aika satumainen. Leirintäalue oli pieni ja kodinomainen. Wifistä plussaa, suihkumaksuista miinusta.