sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Kotona


Tällä viikolla elämä on todella ottanut täyskäännöksen. Kulunut vuosi on ollut lyhyesti sanottuna rankka ja kevyesti ilmaistuna elämää on leimannut kiire. Mies on ollut kotona vain sunnuntait ja maanantait, yhdellä tai useammalla on ollut harrastuksia joka päivä. Perheen yhteinen aika on ollut aivan minimaalista. Nyt tilanne yhtäkkiä on se, että mies on muuttamassa tavaroitaan opiskelijakämpästään satojen kilometrien päästä takaisin kotiin, minä teen etätöitä kotoa ja lasten kaikki menot ovat tauolla. Olemmekin perheenä yhdessä 24/7. 

Ainakin ensimmäisen muutaman päivän jälkeen tämä tuntuu mukavalta. On aivan järkyttävää, mitä maailmalla pitää tapahtua, että meidän perhe älyää oikeasti pysähtyä enkä usko, että olemme ainoita. Jos jättää ympäröivän maailman murheet hetkeksi sivuun ja keskittyy tilanteen positiivisiin puoliin, niin me olemme tällä viikolla nauttineet siitä, että olemme ehtineet ulkoilla yhdessä ja pelata lautapelejä yhdessä. Harrastuksia on pidetty yllä tarttumalla erilaisiin somessa kiertäneisiin haasteisiin, joiden parissa on niin ikään viihdytty porukalla. Kirjastosta ehdittiin hakea iso pino kirjoja luettavaksi, isosisko on opettanut pienempää virkkaamaan. Jopa nuottikirjat on kuukausien ellei vuosien tauon jälkeen kaivettu esiin. Poika on rakentanut itse rampin kauko-ohjattavalle autolle ja keksinyt mitä monipuolisimpia leikkejä pihalla. Trampoliini on ollut kovalla käytöllä. Ruuanlaittovuoroja on jaettu kilpaa, useampana päivänä on leivottu. Minut on yllättänyt, kuinka hyvin lapset ovat keksineet tekemistä kotona. Toivottavasti tästä ajasta jää käteen monta oppia myös tulevaan.

Kotikoulu on osoittanut, miten hyvin lapset osaavat kantaa vastuuta omista tehtävistään. Jokaiselle on kunnia-asia, että tehtävät tulee tehtyä, ja aikatauluja on noudatettu. 

Olemme siitä onnekkaassa asemassa, että meillä nuorinkin on jo kolmannella luokalla ja meillä on tosiaan nyt kaksi aikuista kotona, joten töiden tekeminen ja suhteellisen omatoimisten lasten kotikoulun pyörittäminen onnistuu kohtuullisen hyvin. Tehtävää varmasti helpottaa myös se, että tällaiselle opettajavanhemmalle materiaalit ja kanavat ovat tuttuja, joten lasten tehtävissä auttaminen ei vaadi erityistä perehtymistä uusiin sivustoihin tai opetusmateriaaleihin.

Olisi tosi kiva kuulla, miten muissa perheissä kotikoulun, mahdollisten etätoiden ja muun arjen pyörittäminen on onnistunut, tai miten muuten on mieli onnistuttu pitämään virkeänä.

Tsemppiä jokaiseen kotiin!

Nämä ajat ovat niin erikoisia, että olen itse ottanut selviytymiskeinokseni keskittyä näihin positiivisiin puoliin. So far so good, mutta päivä kerrallaan mennään.