sunnuntai 30. elokuuta 2015

24H Turussa



 








Häät, sukulaisia ja kummilapsia, omaa aikaa, lounas Aurajoen rannalla, shoppailua Hansassa, keskiaikaista Turkua ja taidetta Aboa Vetus & Ars Novassa, valtava hotellihuone ja kuohuvaa Hamburger Börsissä torin laidalla, auringonpaistetta ja öisiä kaupungin valoja.

Vaikka muutama päivä sitten kirjoittelin siitä, miten tuntuu, että haluaa vain käpertyä kotiin odottamaan  syksyä ja sisustamaan, viettämään aikaa lasten kanssa ja vaikka rehellisesti sanottuna vielä perjantaina ajatus lähtemisestä laiskotti, niin kyllä tämä pikkubreikki piristi kummasti. Kaksi viikkoa mies on ollut yötä päivää menossa ja minulla monta remppaa vaihessa, koti kuin pommin jäljiltä. Kaikki jäi levälleen, mutta vuorokauteen en ole uhrannut sille ajatustakaan.

Ensi viikolla tai viimeistään viikonloppuna jatkuu kotihommat. Uusilla voimilla.

Ja hei, Turku on kyllä upea kaupunki. Pitäisi käydä useamminkin!


*Hotellihuone Sokos hotel Hamburger Börsistä saatu blogiyhteistyönä*

lauantai 29. elokuuta 2015

Vilautus uudesta seinästä ja arvontamuistutus


Aamulla suuntasin heti herättyäni lentokentälle, lennähdin Helsinkiin ja nyt istun junassa kohti Turkua. Illalla serkun häät.

Koti jäi kaaoksen keskelle. Sain häthätää roudattua sängyn ja lipaston takaisin kuopuksen pintarempattuun huoneeseen, mutta järjestäminen jäi ihan puolitiehen. Molemmat tytöt kuitenkin tykkäsivät huoneen uudesta ilmeestä niin, että esikoinen yritti ehdottaa huoneen vaihtoa pikkusiskolle.

Yllä kuva, jonka pikaisesti nappasin. 

Elämäni ensimmäinen lasikuitutapetin tasoitus ja ylipäätään elämäni ensimmäinen tapetointi! 
Ja sehän onnistui!

Arvonta voimassa vielä tämän ja huomisen. Käykäähän osallistumasas täällä.

perjantai 28. elokuuta 2015

Rusettiletti



Kesäloman loppumetreille minäkin aloin innostua lettien teosta ja esikoinen on mielellään koepäänä.
Tästä rusettiletistä tuli aika hauskannäköinen. Ohjeet tekemiseen löytyy esimerkiksi tästä videosta.

Uusia kuvia remppahommista en ole vielkään ehtinyt ottaa. Liian vähän tunteja vuorokaudessa, kun töissäkin pitää välissä käydä ;) No, ehkä tämä vähitellen tekeminen kasvattaa tällaisen hätähousun kärsivällisyyttä. Aamulla Turkuun ja vielä on pakkaaminen aloittamatta. 

Kotihommat jatkuu joskus ensi viikolla.

torstai 27. elokuuta 2015

Kiireisen viikon keskellä

 

 

 

Blogissa on ollut tällä viikolla hiljaisempaa ihan vaan siitä syystä, että on ollut niin paljon muuta hommaa. Työ/koulu/hoitopäivien lisäksi on käyty lasten kanssa jo pariin otteeseen uimassa (pitää ottaa ilo irti viimeisistä kesälämmöistä), osallistuttu Hippo-kisoihin ja käyty shoppailemassa. Ja illan pimennyttyä minä olen touhunnut remppaprojektien kanssa. Mies ei ole ollut viime viikon keskiviikon jälkeen kotona kuin yhden päivän ja kaksi yötä sen ympärillä, joten lapsetkin on pitänyt yksin huoltaa. Onneksi aamut sujuvat nykyään jo niin helposti, kun on enää yksi päiväkotilainen ja hänkin melko iso ja reipas. Koululaiset lähtevät ihanan omatoimisesti liikkeelle.

 Vaan mikähän siinä on, että kun minä alan johonkin hommaan, niin se leviää ja laajenee? :D 
Tuntui, että jotain mielen päällä  olleista sisustusprojekteista pitää saada eteenpäin ja kun ei osannut valita, mistä aloittaisi, niin aloitin kerralla useammasta. Yläkerrassa kuopuksen huone on saanut uudet seinäpinnat, alakerran vessassa on käynnissä niin ikään pieni pintaremppa ja olohuone muokkautuu tässä sivussa koko ajan mieleisemmäksi. Vierashuoneen maalasin uudelleen toissa viikolla. Vielä ei ole kuvamateriaalia mistään näistä, koska kaikki ovat enemmän tai vähemmän vaiheessa. Tytön huoneeseen pitäisi huomenna laittaa listat ja huonekalut takaisin paikoilleen, vessan viimeistelyyn odottelen Vintage-vahaa saapuvaksi ja olohuoneeseen tilasin uuden maton. Vierashuone on muuten vaan kuvauskelvottomassa kunnossa, koska rempan takia perheen kaksi pienintä on majaillut siellä jo toista viikkoa. Jospa ensi viikolla saisitte jo nähdä vilauksen näistä muutoksista.

Viikonloppuna tulee kuitenkin pakollinen breikki projekteille. Serkulla on häät Turussa ja minä lähden yksinäni käymään siellä mutkan. Jotta ei liian helpoksi, ei  mies ole tulossa vielä viikonlopuksikaan kotiin, joten on pitänyt "tilata" veli Helsingistä lapsia hoitamaan. Ihana on kuitenkin lähteä minibreikille arjesta ja nähdä pitkästä aikaa sukulaisia. Lapset puolestaan odottavat enoa jo kovasti. 

Mukavaa viikonloppua teillekin!
Muistakaa käydä osallistumassa arvontaan.

maanantai 24. elokuuta 2015

Kotiin mä haluan kääriytyä nyt





Mulle on nyt iskenyt vaihteeksi kotoiluvimma. Vaikka rakastan matkustamista, just nyt ei jaksaisi lähteä mihinkään. Tuo uusi sisustustarra, Jane Austenin sitaatti "There is nothing like staying at home for real comfort", iskikin siis täysillä tähän fiilikseen. 
(Pikapuoliin korttiarvonnan jälkeen on muuten luvassa sisustustarra-arvontaa...)

Ja kun olen kotona, haluan laittaa tätä nätimmäksi. Eilen esittelin olohuoneen valkoista ilmettä, mutta jokin siinä häiritsee edelleen. Harkitsenkin, että jos kuitenkin palauttaisin tuon valkoisen maton ja tilaisin mustavalkoisen tilalle. Musta alkaa hiipiä minunkin alitajuntaani (ja sisustukseen) ihan väkisin. Ripauksen mustaa jo tyynyjen ja nauhojen muodossa olohuoneeseen lisäisin ja se näyttää heti paremmalta.

Mustaa ja valkoista on myös lasten uusissa huppuhuovissa. Kolmasluokkalainen bongasi ne H&M:n kuvastosta ja halusi sellaisen, vaikka ne oli ehkä vähän pienemmille suunnattu. Minusta ne olivat niin suloiset, että tilasin kaikille kolmelle omat. Ne ovatkin heti päässeet jokailtaiseen käyttöön. Lapset rakastavat kääriytyä niiden sisään iltasatua kuuntelemaan.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Valkoista





 

Täällä on koko talo ollut myllerryksessä viikonlopun ajan eikä loppua näy. Otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja rohkaistuin kokeilemaan lasikuitutapetin tasoittamista yhdelle seinälle yläkerrassa. Nyt on toinen pakkelikerros kuivumassa ja ihan hyvältä näyttää. Kuvia laitan, kun projekti on valmis. Toinen keskeneräinen tempaus on pikkuvessan pintaremontti. Olen maalaillut kaakeleita valkoiseksi. Ensimmäistä kertaa sitäkin kokeilen, joten vähän jännittää, kestääkö lopputulos katseita.

Tämän lisäksi olen maalaillut valkoisia lasikuitutapettiseiniä, jotka ovat vuosien saatossa alkaneet näyttää likaisilta. Kun tähän lisää olohoneen uuden valkoisen maton ja pellavaverhot, on olohuoneen ilme aika paljon muuttunut. Kaikki pastellit ovat muuttaneet takakuistille ja lasten huoneisiin. Itse kaipasin pitkästä aikaa beigeä ja luonnon sävyjä olohuoneeseen, mutta ehkä ripaus mustaa pitäisi vielä johonkin saada ryhtiä tuomaan.

Mitäs te sanotte?



lauantai 22. elokuuta 2015

Arvontaa, ihanaa


Eikö vaan tunnu nykyään erityisen ihanalta saada oikea kortti postitse? Ne ovat tässä sähköisessä maailmassa niin harvinaisia. Kun kortti on vielä ajatuksella valittu, se lämmittää sydäntä.

Kirjoittelin pari viikkoa sitten visiitistäni tunnelmallisessa Paperikauppa Putingissa Helsingissä (postaus Putingista täällä). Postauksen jälkeen Paperikauppa Putinki lupasi tarjota blogiini arvottavaksi kolme tuotepakettia. Jokainen näistä paketeistä sisältää kalenterin vuodelle 2016 ja kymmenen postikorttia, jotka ovat Putingin omaa tuotantoa. Ne on yhdessä kotimaisten suunnittelijoiden kanssa tehty. Alla tarkempaa tietoa arvottavan paketin sisällöstä:

1. Polkka Jamin kalenteri vuodelle 2016. 
Ensi vuonna minun ei tarvitsekaan pärjäillä OAJ:n almanakalla, vaan saan pitkästä aikaa kirjoittaa menoni kauniisiin kansiin. Minä kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät ole kännykkäkalentereidenkaan myötä osanneet luopua paperikalentereista.


2. Joel Jyringin herkkä kortti
Näistä Joel Jyringin korteista tein oman postauksen alkukesästä (klik). Olen näihin aivan ihastunut! Niitä minulla on jo useampi osana sisustusta.


3. Anne Vaskon suunnittelema värityskortti
Täydellinen vastaus aikuisten väritysintoon, sopivasti väritettävää ainakin minunlaiselleni hätähousulle.


4. Pikkunorsun "Tuiki, tuiki tähtönen"
Tällaisen ostin kaksi vuotta täyttävälle kummitytölle ja mieluusti ripustaisin tämän myös oman tytön seinälle kehystettynä. Samaan sarjaan kuuluu muitakin laulunsanakortteja.


5. Kristiina Haapalaisen ja Sami Vähä-Ahon syystunnelmainen kortti
Tämän voisi laittaa keittiötä koristamaan.


6. Henna Adelin neulova pöllö
Suloinen kuvitus, joka sopii niin lapselle kuin aikuisellekin


7. Tove Janssonin muumit
Kukapa ei muumeista tykkäisi?


8. Sanna Pelliccionin hauska kortti, vaikkapa perheenlisäyksestä onnittelemaan


9. Sari Airolan kortti on täynnä lastenjuhlien tunnelmaa, mutta toisaalta sen voisi antaa myös omalle rakkaalle


10. Paapii Designin suloistakin suloisempi kortti.
Tätä sarjaa ostin yhden kortin Putingista, nämä kaksi yhdessä taitavat päätyä seinälle sen Tuiki tuiki tähtösen kanssa.


11. Nadja Sarellin veikeä kortti vaikkapa jollekin keittiöhengettärelle.


Tällainen ihana tuotepaketti on luvassa kolmelle onnekkaalle lukijalle.
Jos sinä toivot olevasi yksi heistä, kommentoi postausta alle tai Facebookissa.  
Arpoja jaossa seuraavalla tavalla:

Yksi arpa jokaisesta kommentista

Toinen, jos kommentoija on Valkoisen Kartanon Bloggeriin kirjautunut lukija tai Facebook-tykkääjä
(Voit liittyä lukijaksi/tykätä Facebook-sivusta arvonnan aikana)

Kolmannenkin arvan saat, jos näiden lisäksi jaat arvonnan Facebookissa tai omassa blogissa.

Mainitsethan kommentissasi, monellako arvalla olet mukana.

Arvonta päättyy su 30.8. klo 24.




perjantai 21. elokuuta 2015

Suloisuutta tarpeeseen


Clas Olsonilta löytyi maailman suloisimmat nuolijat! Olipa onni, sillä näille minulla oli ihan oikeasti tarve. Kahdesta nuolijastani toinen on revennyt ja monesti leipoessa olisi käyttöä useammalle.
Jos eivät nämä yhdistettynä tuohon aikoinaan Living&roomilta tilattuun leivontakulhoon houkuttele leivomaan, niin ei sitten mikään.

Miksihän minä en useammin käy tekemässä löytöjä Clasulta...?!?


torstai 20. elokuuta 2015

Metsästyskausi (=yh-jakso) alkaa




Tänään alkoi sorsajahti, eikä miestä tarvitse kotiin odotella ennen sunnuntaita. Miehellä on sattumoisin synttäritkin tässä jahdinaloituksen lomassa, joten eilen syötiin kakku aamupalaksi ennen kuin isäntä karkasi suoraan töistä omille teilleen. Tämä kuuluu meidän syksyyn ja jollain lailla minä jopa nautin. Kun mies on poissa (ja yleensä auto myös), en minä voi mitään ihmeellistä ohjelmoida illoiksi ja viikonlopuiksi. Tulee vietettyä aikaa lasten kanssa ja nautittua omasta rauhasta kotona. Hyvä niin. Tosin tällä kertaa olen hamstrannut niin paljon maalia, pakkelia ja muuta pientä kivaa, että taitaa viikonloppu kulua mukavasti remppahommissa ;)

P.S. On varmaan ensimmäinen kerta, kun tein miehen synttäreille mansikkakakun - tänä vuonna tuntuvat vasta olevan mansikat nyt parhaimmillaan!

P.P.S. Tuo Build-a-bear pupu on tullut kovin rakkaaksi niin omistajalleen esikoiselle kuin pikkusiskollekin. Pikkusisko suunnittelee tulevia lomia nyt sen perusteella, mistä voisi Build-a-bear workshop löytyä.





keskiviikko 19. elokuuta 2015

Äidin lempparilelut



Onko muita äitejä, jotka nauttivat legojen rakentelusta jopa enemmän kuin lapset? Innolla aina tuon legoja tuliaisiksi ja ostan lahjaksi, ja hei - kehittäväthän ne avaruudellista hahmotuskykyä, eikö?

Kesälomalla rakentelin esikoisen kaikki Lego friendsit kasaan hajonneista osista ja nyt olen vähitellen paikkaillut pojan kasaa. Aikaahan näihin saa kulumaan, mutta kyllä minä nautin. Onneksi lapsetkin sentään tykkäävät näistä oikeasti, jokainen neljävuotiaasta aina kohta yhdeksänvuotiaaseen asti.

tiistai 18. elokuuta 2015

Koira kohtaa siilin ja muita koirakuulumisia






Elokuun alussa meidän pihalla vaelteli pari pikkusiiliä. Taisivat olla niin pieniä, etteivät älynneet pelätä sen enempää meitä kuin meidän koiraakaan. Ja toisaalta, taisipa koiraa jännittää ihan yhtä paljon! Tai ainakin kiinnostaa. Voi että, miten hankala oli keskittyä mihinkään muuhun pihalla, kun piti katsella, nuuhkia ja etsiä, missä siilit milloinkin ovat. Käsiksi koira ei yrittänytkään käydä, mutta kiinnostusta riitti ja kyllä niitä seisottiin. Jos vaan olisi isäntä antanut luvan mennä nappaamaan... 

Viime viikolla isäntä käytti koiran onnistuneesti taipumuskokeessa. Lokit, varikset ja jänikset löytyivät nopeaan, vaikka pienen prinsessan olisi tehnyt mieli etsiä jotain vähän parempaa niiden varisten tilalle. Ensimmäisen ja toisenkin kävi haistelemassa ennen kuin uskoi, että niihin on tyydyttävä ja kantoi ne yksi kerrallaan isännälle. Lokit ja jänis haettiin kyllä suorinta tietä täydellä innolla. 

Montaa päivää ei enää koiruuden tarvitse odotella, että pääsee ihan oikeisiin hommiin. Metsästyskausi alkaa ylihuomenna ja loppuviikosta on turha miestä tai koiraa kotiin kaipailla.
Käynkin huomenna rautakaupassa hamstraamassa "askarteluvälineitä" metsästysleskeyden. Ei tule aika pitkäksi kotona lasten kanssa ;)