torstai 7. marraskuuta 2019

Tanssituristina Pietarissa


Me pidettiin tyttöjen kanssa tänä vuonna extrapitkä syysloma, joka tuli niin tarpeeseen ja virkisti arjen keskellä juuri sopivassa välissä. 

Kaksi päivää ennen varsinaisen lomaviikon alkua startattiin pienemmän neidin tanssikisoihin Pietariin. Isompi lähti mukaan huolto- ja kannustusjoukkoihin. Pietarissa pikkuneitejä odottivat showtanssin EM-kilpailut, jotka järjestettiin Baltic Dance Olympiad -tanssitapahtuman yhteydessä. Mieletön kisa- ja esiintymiskokemus jo tässä vaiheessa! Jälleen kerran olivat äidin kyyneleet herkässä, kun kolmasluokkalainen, joka ei ennen eskaria suostunut päiväkodin juhlissa lavalle ollenkaan, esiintyi EM-kisalavalla hymy korvissa ja olisi totesi kisapäivien päätteeksi, että niissä parasta oli tanssiminen. Enemmänkin olisi kuulemma lavalla viihtynyt. Todellä mielenkiintoista oli nähdä muiden maiden tanssikulttuuria ja erilaisia lähestymistapoja showtanssiin. 

 

Kahden kisapäivän jälkeen ehdittiin viettää yksi päivä Pietaria ihastellen. Kaupunki näytti meille myös valoisan ja aurinkoisen puolensa. Äiti ihasteli upeita rakennuksia ja tytöt olivat aivan myytyjä valtavan Galleria-kauppakeskuksen liikevalikoimasta.





 





sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Kesälomamuistoja: Vuorokausi Hossassa

 
Kesälomalla ylitin itseni yöpymällä teltassa ensimmäistä kertaa varmaan yli kahteenkymmeneen vuoteen. Tunnustan olevani todella mukavuudenhaluinen ja toisaalta myös huonouninen, ja edelleen pidempi telttaretki epäilyttäisi. Hossan suhteen kävi kuitenkin mieletön tuuri. Matka osui sille kesän helteisimmälle viikolle eikä lämpötila yönkään aikana tainnut tippua juuri alle kahdenkymmenen. Ei ollut pelkoa paleltamisesta, eikä hyttysiäkään näkynyt ennen myöhäistä iltaa. Telttailimme miehen kanssa kahdestaan (tai no, koira oli kolmantena), joten ei tarvinnut keskittyä huolehtimaan kuin vain itsestään. Lopputulos oli se, että telttareissu kansallispuiston upeissa maisemissa oli koko kesäloman rentouttavin vuorokausi.

Hossassa olisi ehdottomasti viihtynyt pidempäänkin ja kävely-, pyöräily- tai vaikka melontareittejä riittäisi moneksi päiväksi, toivottavasti pääsen vielä palaamaan paremmalla aikaa.













  

 

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Synttärijuhlat syyskuun sankarille


Syyskuu oli ja meni. Taisi olla ensimmäinen kuukausi blogin historiassa, että en julkaissut yhtään postausta. Paljon kuitenkin ehti tapahtua. Ehkä liikaakin. Elämässä on kovasti kiirettä juuri nyt, ja siksi täällä vähän hiljaisempaa eloa, mutta blogi päivittyy omalla painollaan, niillä voimilla ja sillä ajalla, mitä tälle hommalle riittää.

Tärkeintä ja kauneinta meidän syyskuussa on joka vuosi esikoisen juhlapäivä. Syyskuussa 2006 minusta tuli äiti, miehestä isä ja meistä perhe. Tänä vuonna meidän rakas täytti jo kolmetoista. 

Tästä yläkoululaisesta on helppo olla onnellinen ja ylpeä. Hän on omatoiminen ja vastuuntuntoinen, lahjakas ja taitava monessa asiassa, empaattinen ja järkevä, luotettava ja avulias. Jos jotain huolta äidillä on, niin se, että muistaahan hän, ettei aina tarvitse onnistua, jaksaa, osata ja pystyä. Että saa tarvita myös toisia ja pyytää apua.

Onneksi hän kyllä uskaltaa kertoa murheistaan ja puhua tunteistaan, mutta välillä silti hirvittää, että eihän hän unohda olla armollinen itseään kohtaan. 

Synttärikortiksi valitsin 2xilon ihanan kortin, jonka sanoman voin täysin allekirjoittaa:
"Teet maailmastani kauniimman elää"


Synttäritarjoilut järjestettiin hyvin pitkälti kaupan tarjonnan avulla. Ostettiin karkkia ja sipsiä, macarons-leivoksia ja donitseja, keksejä, limpparia ja hedelmiä. Kavereille lämmitettiin palju, sukulaisille järjestettiin brunssi ja sankarille tarjoiltiin aamiainen sänkyyn.

Ainoa, mitä leivoin, oli oikein suklainen kakku marjakoristelulla.

 



 
 


perjantai 30. elokuuta 2019

Päiväretkivinkki Oulun seudulle: Pilpasuo


Nyt kun se näyttää lupailevan meille vielä yhtä ihanaa kesäistä viikonloppua, on ihana mahdollisuus nauttia ulkoilusta! 
(Itse jouduin käyttämään melkoista luovuutta pakatessa tavaroita pojan jääkiekkoturnausviikonloppuun, kun ulos lupaa parhaimmillaan +26 astetta ja jäähallissa saa pukeutua talvivaatteisiin...)

Mutta te, jotka vietätte viikonloppua Oulun seudulla, niin Pilpasuo voisi olla yksi ihana kohde vaikkapa tälle lämpimälle viikonlopulle. Me kävimme siellä lasten ja serkkujen kanssa retkeilemässä kesällä. Mukana oli väkeä yksivuotiaasta aikuiseen. Rattaiden kanssa poluilla ei voi liikkua, mutta kantorepussa myös pienten kanssa ulkoilu sujui hyvin ja kouluikäiset jaksoivat reippaasti kävellä seitsemän kilometrin lenkin. Välillä pysähdyttiin tietenkin paistamaan makkarat.

Lisätietoa Pilpasuosta löydät täältä.

Meidän kuvat on otettu heinäkuun puolessa välissä.