keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Mitä kuopuksen huoneeseen kuuluu?


Kiire on vienyt niin mennessään, että sisustelu ja sisustusaiheiset postaukset ovat jääneet tosi vähälle. Yläkertaa en varsinkaan ole kuvannut aikoihin. Mitä siis yläkerran lastenhuoneille kuuluu nykyään? Todellisuudessa ei paljoakaan uutta, vaikka lapsista jokaisella olisi haluja jonkinlaiseen muutokseen ja jonkinlaista lipastonmaalaus- ja järjestyksenvaihtoprojektia pitänee kesän aikana tehdä.

Kuopuksen huoneessa kesäloma aloitettiin siivouksella ja uudella järjestyksellä. Tuleva tokaluokkalainen halusi luopua isosta barbitalostaan. En raaskinut sitä kokonaan pois laittaa (saa odotella vaikkapa pienempien serkkujen leikkejä), mutta varastoimme sen eri paikkaan ja saimme näin paljon uutta tilaa koululaiselle. Barbitalon siirryttyä pystyimme laittamaan sekä kirjoituspöydän että sänkynä toimivan isoisomummin vanhan puusohvan oikeita seiniä vasten ja huoneessa olevien puolapuiden alle jäi enemmän lattiatilaa.

Tämä meidän pienin neiti asustelee edelleen yläkerran aulassa, joka on vain verhoilla erotettu hänelle huonetilaksi. Seitsemänvuotias ei ole vielä niin paljoa yksityisyyttä kaivannut, etteivätkö verhot olisi riittäneet, ja nekin ovat vain harvoin kiinni. Myös isoveljen huoneeseen johtava ovi on lähes aina auki, joten nämä kaksi asuttavat käytännössä yhtä isoa tilaa kahdestaan. Ainoastaan kutoselle menevä esiteini nauttii usein omasta rauhastaan suljetussa huoneessa.

Liputan edelleen vahvasti sen puolesta, että kaikki kolme asustavat yläkerrassa. Alakerta on helpommpi pitää siistinä ja yläkerta saa elää vähän omaa elämäänsä. 


maanantai 11. kesäkuuta 2018

Ikioma kunta tai kaupunginosa julisteeksi



Minä olen jo pitkään haaveillut näistä karttajulisteista, mutta koska olen syntynyt Tampereella, asunut Jyväskylässä, Kuopion seudulla, Oulussa ja Helsingissä, pikkupätkän myös Tukholmassa, ja matkustellut toinen toistaan ihanammissa kaupungeissa ympäri maailmaa, en oikein tiennyt, minkä kartan seinälle laittaisin. Alkukeväästä sitten törmäsin Lastun "oma kaupunkisi" -julisteisiin, jotka tehdään asiakkaan toivomuksen mukaan minkä tahansa kunnan tai kaupunginosan kartasta. Niinpä sain vihdoin seinälle kartan Limingasta, josta on meidän perheelle tullut koti. Limingassa on asuttu jo kaksitoista vuotta ja täällä ovat kaikki lapset syntyneet. 

Lastun päätuote on itseasiassa aidosta puusta ja iskunkestävästä muovista valmistetut todella tyylikkään kännykkäkuoret, mutta siinä sivussa he valmistavat myös muita tuotteita kuten näitä tyylikkäitä kaupunkijulisteita. Yritys on kotimainen ja julisteet on suunnitellaan ja painetaan täällä. Sähköpostiin tulee kuva hyväksyttäväksi ennen kuin juliste lähtee painoon.

Suosittelen lämpimästi!

Tuotteisiin pääset tutustumaan täältä.





perjantai 1. kesäkuuta 2018

Satavuotisjuhlissa ja hotellilomalla Jyväskylässä


Viime viikonloppuna meillä oli harvinaislaatuiset juhlat: Minun mummoni satavuotissyntymäpäivät. Juhlan kunniaksi ajettiin vuorokauden mittaiselle reissulle Jyväskylään koko perheen voimin.

Juhlat vietettiin upeissa maisemissa Jyväskylän kattojen yllä Vesilinnassa. Sää helli meitä yhtä iloisesti kuin se on hellinyt Suomea lähes koko toukokuun ja koolla olivat lähes kaikki mummin lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset ja ensimmäinen lapsenlapsenlapsenlapsikin. Oli aivan ihana nähdä monia serkkuja pitkästä aikaa ja joitain lasten pikkuserkkuja ihan ensimmäistäkin kertaa! On ihan mielettömän hienoa, että meidän mummi on saanut suhteellisen terveenä elää näin pitkän elämän eikä loppua vielä näy. Hänen äitinsä satavuotisjuhlia vietettiin kolmekymmentä vuotta sitten, joten toivoa sopii, että olisi pitkän elämän geenit itsekin perinyt tästä sukuhaarasta. Mummi nauttii edelleen suvun pienempien seurasta ja läheisten vierailut ovat hänelle tärkeitä. 

Mummi asuu Jyväskylässä, mutta kun koko suku eri puolilta Suomea (osa ulkomailtakin) oli kokoontunut yhteen, ei mummilassa tietenkään ollut tilaa meille kaikille majoittua. Me varasimme hotellihuoneen Sokos Hotel Aleksandrasta aivan Jyväskylän keskustasta ja saimme näimme yhdistettyä reissuun miniperheloman. 

Sokos Hotel Aleksanda lupasi tarjota huoneen bloginäkyvyyttä vastaan ja pääsimme majoittumaan upeaan, viime kesänä uusittuun juniorsviittiin, jossa oli reilusti tilaa koko viisihenkiselle perheelle. Me miehen kanssa nukuimme muhkeassa parisängyssä makuuhuoneessa, lapsille oli sohva ja kaksi lisävuodetta olohuoneen puolella. Harvoin on hotelleilla tarjota omia sänkyjä kaikille kolmelle lapselle, joten olimme enemmän kuin tyytyväisiä ja saimme kaikki nukuttua hyvät yöunet!

Mummin juhlissa vierähti yllättävän pitkään, joten kovin paljoa emme muusta Jyväskylän tarjonnassa ehtineet nauttia. Kävimme kuitenkin syömässä ja kävelemässä keskustassa, minkä jälkeen nautimme loppuillan hotellilla. Hotellin saunosastolla oli kolme poreammetta (yksi jokaiselle lapselle :D) ja leikkihuoneessa kiipeilyseinä ja paksu jumppapatja, joista oli isoa näille vähän isommillekin lapsille. Huoneessa katsoimme lauantai-illan ohjelmia  telkkarista ja herkuttelimme. Lapsille oli haaveissa myös järvessä uinti (ranta ei olisi ollut pitkän kävelymatkan päässä), mutta poreet sekä vaahtokylpy omassa huoneessa riittivät. Tällainen luksus arjen vastapainoksi teki hyvää meille kaikille kesäloman kynnyksellä, kiireisen kevään loppumetreillä. Esikoinen totesikin sänkyyn heittäytyessään, että tämä se vasta on elämää.