Vuoden takainen Hailuoto-postaus on ollut vuoden luetuin blogiteksti (klik) - tai katsotuin kuvakooste, sillä kuvat tässäkin aiheessa kertonevat enemmän kuin tuhat sanaa. Tänä vuonna lomailimme Marjaniemessä pari vuorokautta ja aika kului rannan tuntumassa kauppa-, makkaranpaisto- ja ratsastusretkiä lukuun ottamatta. Toki makkaratkin olisi voinut paistaa ihan siinä Marjaniemen nokalla, siinä on nuotiopaikat viimeisen päälle.
Heppailuhetken meille tarjosi nuorimmaisen kummitäti, mutta saaressa pääsevät ratsastamaan muutkin. Tästä ja muista harrastusmahdollisuuksista ja aktiviteeteista on kattava listaus Hailuodon kunnan nettisivuilla (klik). Makkarat paistoimme Koppakodalla, vaikka muuten emme malttaneet lämpimässä auringonpaisteessa jäädä metsään retkeilemään, vaan suuntasimme pikimmiten takaisin uimaan.
Marjaniemen majakka on tänä kesänä auki vierailijoille klo 12-14 välillä. Majakka on kiehtonut lapsia joten kiipesimme ensimmäistä kertaa valotorniin katsomaan maisemia ja kuulemaan historiaa. Sisällä oli melko ahdasta ja ikkunakalterit rajoittivat näkymiä, mutta elämyksenä se oli mielenkiintoinen. Pitkospuut pitää lasten kanssa päästä aina kävelemään (juoksemaan) edestakaisin.
Suurin haaste Hailuodon matkailussa ovat melkoisiksi pullonkauloiksi kasaantuvat lauttajonot aina aurinkoisina päivinä. Me vältämme jonot ajamalla saareen aina illalla ja palaamalla takaisin aamulla - toisin kuin suurin osa vierailijoista. Kannattaa siis melkeinpä ottaa teltta tai asuntoauto matkaan, tai varata mökki, ja suunnata saareen yötä vasten. Laskevan auringon tunnelma meren äärellä sekä hiljaiset rannat ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla ovat sitä paitsi aika ihanat.