Mitä kuopuksen huoneeseen kuuluu?

Kiire on vienyt niin mennessään, että sisustelu ja sisustusaiheiset postaukset ovat jääneet tosi vähälle. Yläkertaa en varsinkaan ole kuvannut aikoihin. Mitä siis yläkerran lastenhuoneille kuuluu nykyään? Todellisuudessa ei paljoakaan uutta, vaikka lapsista jokaisella olisi haluja jonkinlaiseen muutokseen ja jonkinlaista lipastonmaalaus- ja järjestyksenvaihtoprojektia pitänee kesän aikana tehdä.

Kuopuksen huoneessa kesäloma aloitettiin siivouksella ja uudella järjestyksellä. Tuleva tokaluokkalainen halusi luopua isosta barbitalostaan. En raaskinut sitä kokonaan pois laittaa (saa odotella vaikkapa pienempien serkkujen leikkejä), mutta varastoimme sen eri paikkaan ja saimme näin paljon uutta tilaa koululaiselle. Barbitalon siirryttyä pystyimme laittamaan sekä kirjoituspöydän että sänkynä toimivan isoisomummin vanhan puusohvan oikeita seiniä vasten ja huoneessa olevien puolapuiden alle jäi enemmän lattiatilaa.

Tämä meidän pienin neiti asustelee edelleen yläkerran aulassa, joka on vain verhoilla erotettu hänelle huonetilaksi. Seitsemänvuotias ei ole vielä niin paljoa yksityisyyttä kaivannut, etteivätkö verhot olisi riittäneet, ja nekin ovat vain harvoin kiinni. Myös isoveljen huoneeseen johtava ovi on lähes aina auki, joten nämä kaksi asuttavat käytännössä yhtä isoa tilaa kahdestaan. Ainoastaan kutoselle menevä esiteini nauttii usein omasta rauhastaan suljetussa huoneessa.

Liputan edelleen vahvasti sen puolesta, että kaikki kolme asustavat yläkerrassa. Alakerta on helpommpi pitää siistinä ja yläkerta saa elää vähän omaa elämäänsä.