keskiviikko 12. elokuuta 2015

First day of school




Meidän ekaluokkalainen <3

Poika, joka osaa elää hetkessä. 
Hän ei murehdi menneitä eikä tulevaa, elää tässä ja nyt.
Hän luottaa itseensä ja taitoihinsa, ei epäröi eikä jännitä.
Häneltä löytyy räjähtävää temperamenttia ja huutoääntä vaikka muille jakaa, mutta sen hän peittää vieraammilta.

Häneen ihastuvat niin aikuiset kuin lapsetkin, niin välitön hän on.
Hän ottaa reippaasti kontaktia, tutustuu uusiin ihmisiin, tulee toimeen kaikkien kanssa ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Hän on meidän perheessä se, joka lähtee vieraille lapsille näyttämään lelut ja leikit, jututtaa ja tekee toisen olon tervetulleeksi.
.
Hän on se, jonka paha olo purkautuu näkyvimmin. Hän ärsyttää siskojaan, jos on väsynyt tai nälkäinen, ja usein häntä kannetaan tilanteesta pois. Siitäkin huolimatta hänestä löytyy roppakaupalla empatiakykyä, taitoa lohduttaa ja huomioida läheisiään. Hän yleensä ymmärtää, milloin on tilaa kiukutella ja milloin täytyy huolehtia muista.

Hänellä on ainoana meidän lapsista ollut putket korvissa, leikattu kitarisat, määrätty silmälasit karsastukseen ja juostu silmäpolilla, tehty puhallusmittaukset ja aloitettu astmalääkitys ja alettu suunnitella oikomishoitoja. Siltä hän joka kertaa lähtee lääkäriin yhtä innolla.

Hän ei ehkä muista kaikkien nimiä tai jokaista kirjainta, ei ole innokas lukemaan. Välillä värien tai hedelmien nimeäminenkin vie aikaa. Ikää on vasta kuusi ja puoli, kun on vuoden viimeisinä päivinä syntynyt. Ja kuitenkaan hän ei olisi millään malttanut odottaa tätä ensimmäistä koulupäivää.
Enkä minä ole huolissani hänen koulutaipaleestaan. 
Reippaalla asenteellaan hän kyllä pärjää elämässä.

Minulla olisi paljon opittavaa hänen positiivisesta, huolettomasta elämänasenteestaan.
On ihana olla hänen äitinsä.

Onnea koulutielle, rakas!

11 kommenttia:

Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!