Maaliskuun kirjat

Lukuinnostukselle ei loppua näy. Maaliskuun alussa ollut loma antoi sille vielä arkea enemmän tilaa, joten kirjoja tälle kuulle kertyi peräti yksitoista. Suurin osa viihdyttävää, kevyehköä luettavaa. Siitä minä eniten nautin, vaikka toisaalta kyllä väliin kaipaa aina jonkun vakavamman ja puhuttelevammankin aiheen.

Nicholas Sparksiin on tainnut tulla jo vähän yliannostus, kun tuntuu, että juonet toistavat itseään. Emily Giffinin Rakkauden pudotuspeli olisi varmaan pitänyt lukea englanniksi, suomeksi se tuntui ehkä liiankin kevyeltä. Välillä jäin miettimään, että miten sama asia on alkuperäisteoksessa ilmaistu. Emily Giffinin uudempiin teoksiin olen sen sijaan aivan ihastunut. Tässä kuussa luin Giffininiltä Rakkauden pudotuspelin lisäksi Heart of the Matter ja All we ever wanted. Giffinillä on ihanan realistinen ote ihmissuhteiden kuvailuun. Samoin Jojo Moyes on aina varma valinta. 

Kirjan kansa poikkesi maaliskuun linjasta eniten. Mielenkiintoisia poimintoja historiasta eri vuosisadoilta.All the light we cannot see puhutteli. Juoni oli erinomaisen taitavasti koottu ja kirja kauniisti kirjoitettu.Abby Waxmanissa minua viehättää kirjoihin upotettu huumori. David Nicholsin The One oli mukaansatempaava ja koskettava, mutta minua häiritsi, että olin nähnyt leffan ennalta.

Kuukauden positiivinen yllättäjä oli ehdottomasti Sofia Lundbergin Punainen osoitekirja, johon tuskin olisin tarttunut ilman työkaverin suositusta ja valintaa meidän työporukan lukupiirin seuraavaksi teokseksi. Kaunis ja koskettava tarina. Helppoa, mutta kiinnostavaa luettavaa. Suosittelen!