lauantai 21. toukokuuta 2016

Meidän pihalla






  

Omenapuu alkaa vihertää, raparperit kasvaa. Sinivuokot sinnikkäästi jokakeväiseen tapaansa nostavat päätään mullasta. Kasvimaa on saatettu alkuun ruohosipulinnipun merkeissä, pihalle on ilmestynyt pionin alku ja orvokkeja. Tulppanien nuput ovat aukeamaisillaan. Kyllä se kevät tänne pohjoiseenkin vähitellen tulee, ja jopa tämän laiskan ja tietämättömän puutarhanhoitajan tontille.

Ja ketäs siitä saa kiittää? Ei minua ainakaan. Talon edellisiä omistajia perennapenkistä ja ruusupuskista, marjapensaista ja sellaisista. Omaa isääni siitä omenapuista, tulppaaneista, pioneista, ruohosipuleista ja perennapenkin päivityksestä. Miestä pihan ylläpidosta, kesäkeittiön tekemisestä, pienen laatikkokasvimaan perustamisesta lasten kanssa.

Joka kevät ajattelen, että nyt opettelen laittamaan pihaa, mutta nollasta on iso kynnys aloittaa.
Onneksi on apujoukkoja. Ehkä minäkin vielä opin. Oli miten oli, ihan kivalta alkaa näyttää.

Aurinko paistaa. 
Pihalle siis. Jos vaikka sen perennapenkin kimppuun harjoittelemaan...

6 kommenttia:

  1. Täälläkin pihan hoito on opettelua ja aina tulee uutta :)
    Ihania kuvia <3

    VastaaPoista
  2. Täällä yritetään opiskella joka keväisellä innolla kaikkien maasta puskevien nimiä ja sitä, mikä sinne penkkiin kuuluu ja mikä ei. Onneksi myös täällä saa apua tarvittaessa, lähinnä tietoiskuja ;)! Olisin onnekas, jos omistaisin viherpeukalon! Kaunista on katsella kasvunihmeitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, etten ole yksin 😂 Onneksi on apujoukkoja. Ihanahan se on tuota kasvua seurata!

      Poista

Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!