Lumisen Helsingin sydämessä

En ole ikinä nähnyt Helsingissä niin paljoa lunta kuin viime tällä viikolla. Vietin pari päivää lumen ja sohjon läpi talsien koulutuksiin eri puolille kaupunkia. Välillä yritin myös vetää lentolaukkuani perässä ja mietin, että jos minulla olisi vaikeuksia liikkumisessa, olisi tuo tallustaminen ollut melko tuskaista. Autollakaan en olisi halunnut tuohon sohjoon joutua.

Maisemat sen sijaan olivat toki ainutlaatuiset. Valkoinen maa ja puut, paikoin suorastaan valkoisuuttaan tulvivat kävelytiet. Ja meri. 

Onneksi yövyin aivan Helsingin sydämessä, eikä tarvinnut lentolaukun kanssa pitkiä matkoja asemalle tallustaa. Pystyin nauttimaan tästä poikkeuksellisesta tilanteesta.

Original Sokos Hotel Vaakuna, Helsinki, tarjosi minulle vuosi sitten ihanan kiinnekohdan muutaman päivän reissulla Helsinkiin (kuvia täällä) ja ihastuin tuolloin hotellin tunnelmaan, joka vei minut mielessäni 50-luvulle - varsinkin kun vierailuni aikana luin hotellin historiikkia ja perehdyin sen alkutaipaleeseen olympiahotellina ja majapaikkana useille julkkiksille vuosien varrella. Kuluneen vuoden sisällä hotelli on uusittu ja sen myötä sekä huoneet että aulatilat ovat entistäkin siistimpiä ja houkuttelevampia, mutta sisustuksessa on edelleen haluttu (ja onnistuttu) pitää alkuperäinen 50-luvun tunnelma.

Tällä kertaa olin varannut Vaakunasta itselleni ihan tavallisen huoneen, mutta ikäänkuin aiemman yhteistyön jatkoksi huoneluokka oli iloiseksi yllätyksekseni korotettu ja sain huoneen parhailta näköalapaikoilta. Lumiselta parvekkeeltani pystyin ihastelemaan näkymiä niin rautatieaseman kuin Mannerheimintienkin suuntaan, aina edustuntatalosta Stockmannin kulmille asti. Minun yläpuolellani oli Ravintola Loisteen terassi, josta samat näkymät avautuvat kaikille vieraille koko komeudessaan. Aamupalan nauttiminenkin on elämys tuossa sijainnissa.

Koulutusten lisäksi en tällä reissulla jaksanut kovin paljoa puuhailla, mutta toki kiersin ne suosikkiliikkeeni keskustassa, joita ei Oulussa ole ja ostin lapsille '"pakolliset tuliaiset" (Akateemisesta löytynyt 500 palan Tatu ja Patu -palapeli osoittautui aivan hitiksi!). Illalla kävin veljen kanssa salaatilla ja ennen kotimatkaa kävin jo toistamiseen nauttimassa uuden kaupunkikirjasto Oodin tunnelmasta ja maisemista. Oodiin kannattaa ehdottomasti poiketa Helsingin reissulla!

Kävin Helsingissä myös viime viikolla ystäväporukan kanssa ja tuolloin vietimme illan Kansallisteatterissa. Sinnekin olisi ollut ihanan lyhyt matka Vaakunasta. Kävimme katsomassa Gabrielin Willensaunan näyttämöllä ja saimme varmasti illan aikana ikiämme pidennettyä, jos sanonta pitää paikkaansa - sen verran hauska tuo näytös oli, kiitos kerrassaan loistavien näyttelijöiden kaikkine ilmeine ja eleineen.

Kiitos tästäkin vierailusta Original Sokos Hotel Vaakuna, Helsinki!

Tulen varmasti taas takaisin - tätä sijaintia ja tunnelmaa on vaikea voittaa.

Alla olevat kuvat otettu kaupunkikirjasto Oodista.