Miten minusta tuntuu, että kaikki postaukset liittyvät nykyään enemmän tai vähemmän ajankäyttöön?
Viimeksi joku jo kommentoikin, että pitäisiköhän joistain menoista luopua, kun koko ajan on kiirettä. Varmasti pitäisi. En vaan oikein tiedä, mistä.
Onneksi kuitenkin siinä missä lasten harrastukset vain lisääntyvät tässä iässä, he samalla myös itsenäistyvät ja kulkevat entistä enemmän omatoimisesti. Maanantai on perinteisesti ollut se päivä, kun minä olen ajellut pitkin kyliä viemässä ja hakemassa milloin ketäkin ja mistäkin. Nyt kuitenkin viimeiset kolme viikkoa maanantai on ollut viikon rennoin päivä - se ainoa, kun istun arki-iltana yksin kotona ja hyvässä lykyssä ehdin avata kirjan ja juoda kupin teetä. Mies ja poika käyvät kahdestaan jääkiekkotreeneissä ja tytöt polkevat molemmat itsekseen omille tanssitunneilleen. Todella outo tunne. Varsinkaan tuon ekaluokkalaisen yhtäkkiä tapahtuneeseen itsenäistymiseen ei oikein meinaa tottua.
Mutta nautin. Nautin hetken hiljaisuudesta. Ja Jojo Moyesista, jonka parissa vietin viime yönkin niin, että tänään on vähän väsyttänyt.
Parkkikiekkoa muistuttavat pyöritettävä kortti "Remember to - feel/love/laugh/live" lähti mukaan Habitare-messuilta Secret Garden of Maroyn pisteeltä yhdessä ihanan kissakirjanmerkin kanssa. Heillä oli myös laaja valikoima hauskoja parkkikiekkoja. Meillä mennään vielä tylsällä sinisellä, pitäisi ehkä katsella jotain iskevämpää.
Ihanaa lokakuun alkua ja tätä viikkoa sinulle Hansu <3
VastaaPoistaSitä samaa sinulle ❤️
Poista