Pienet arkkitehdit vauhdissa, lopputuloksena herkkukylä

Minulla oli hieno ajatus: rakentaisin tänä vuonna hiiriperheelle pöydän ja tuolit piparitalon sijaan. Valmista tuli, mutta tämä ei lasten näpertelyintoa tyydyttänyt, joten tänään alkaneen loman kunniaksi päästettiin pienet arkkitehdit toteuttamaan omia visioitaan. Ja pian hiiriperhe muuttikin lasten tekemään herkkukylään, pois äidin kattaman pöydän äärestä.

Kolmasluokkalainen keksi, että hän haluaa käyttää kettukarkkeja rakennustiilinä ja näin syntyi punatiilitalo, jonka savupiipusta joulupukki on parhaillaan laskeutumassa. Joulupukin hatun tyttö väkersi sokerimassasta.

Ekaluokkalainen innostui näyttämästäni suklaatalon kuvasta ja teki omansa. Koristeluun käytettiin Marianneja ja toffeepalloja. Harvoin näkee poikaa näin keskittyneenä askarteluhommiin - ja näin pitkäjänteisesti!

Viisivuotias halusi perinteisen piparkakkutalon. Eilisen piparipöytäaskartelun jälkeen en jaksanut alkaa enää paistaa uusia pipareita, joten ostin valmiit palat. Näistä on ihanan helppo saada talo kasaan ihan tuubista tulevalla sokerikuorrutteella liimaamalla. 

Viisivuotias on meidän lapsista tarkin väreistä ja siististä lopputuloksesta ja hän lähti kunnianhimoisesti koristelemaan kattoa vieriviereen asetetuilla karkeilla. Ja tietenkin symmetrisesti molemmista reunoista vuorotellen. Ihan loppuun asti eivät neidin voimat riittäneet, joten äiti toimi apukäsinä viimeisten karkkien ja nonparellien kiinnittämisessä - neidin tarkkoja ohjeita noudattaen tietenkin.

Talot pääsivät kunniapaikalle olohuoneen sohvapöydälle. Näistä tuli yhdessä aika kivannäköinen pikkukylä, jossa näkyy lasten kädenjälki. 

Kukahan nämä kaikki vaan jaksaa syödä...?