Mies lähti eilen kahden pienimmän kanssa mummulaan ja esikoinen kaverin luo yökylään, sitä ennen ehdimme kuitenkin koko perheellä käydä uimassa ja hampurilaisille.
Illalla sain seitsemän opiskelukaveria kylään ja aika hurahti nopeasti, yömyöhällä vasta malttoi lopettaa hyvät juttutuokiot ja painua nukkumaan.
Tänä aamuna nukuin pitkään, söin rauhassa aamupalan ja lähdin lenkille. Päätin yhdeksän kilometrin juoksulenkkini esikoisen kaverin luo ja kävelimme sieltä kolme kilometria kotiin. Iskä ja pienet aikovat kotiutua vasta illemmalla, joten kerrankin meille jäi ekaluokkalaisen kanssa aikaa olla kahdestaan. Kävelimme kaupan kautta kotiin ja ostimme neidin toiveesta pannaritarpeet.
Pannarin tein luotto-ohjeellani, joka olen joku vuosi sitten googlettamalla Ruokahommia -blogista löytänyt (klik). Pannari kohosikin ihanasti ja maistui erinomaisen hyvälle pitkän ulkoilun päätteeksi rauhassa kahdestaan.
Jäi sitä kyllä muutama palanen myös pienemmille sisaruksille odottamaan heidän kotiutumistaan.
Tällaiset hetket kahdestaan yhden lapsen kanssa kerrallaan olisivat kyllä aina ajoittain tarpeen, varsinkin huomioita kaipaavan esikoisen kanssa.
Nautimme siis tästä. Nyt palapelin kimppuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!