Kaksivuotias blogi ja pikkuprinsessan uusittu huone

 

  

  

Blogilla tuli eilen tasan kaksi vuotta mittariin. Päivä meni kuitenkin elämäni pahimman migreenin taltuttamiseen, joten blogille ei kyennyt uhraamaan ajatustakaan. Kävin kipulääketipassa ensin omassa tk:ssa, mutta kun sekään ei oloa helpottanut, piti jatkaa matkaa taksilla OYSiin asti. Nyt kipu on poissa ihan pientä ajoittaista jomottelua lukuun ottamatta, mutta jäin vielä varmuuden vuoksi kotiin lepäämään täksi päivää, ettei se enää palaisi. Inhoan neuloja ja tuo tiputus on kyllä melkein kamalinta mitä keksin, mutta kipukin niin pistävää ja kokonaisvaltaista, että kaikki on tehtävä sen voittamiseksi. Tämä migreeni selittää myös viikonlopun lamaantuneet fiilikset, se vei voimat usean päivän ajan.

Tänään yritän pysyä makuuasennossa. Onneksi kameralta löytyi muutama kuva pikkuprinsessamme uudistuneesta huoneesta. Huone on oikeasti yläkerran aulatila, jonka rajasimme verholla nelivuotiaalle huoneeksi. Varsinaista seinää pikkuneiti ei vielä osaa olla vailla, tämä verho riittää mukavaan majafiilikseen ja siihen tunteeseen, että sillä rajattu alue on hänen valtakuntansa. Pitää vaan tilata valkoisen pellavaverhon kaveriksi vielä harmaa, kun tuo yksi verhopari ei kunnolla riitä peittämään koko kolmemetristä oviaukkoa.

Verhon lisäksi huoneen pinnat on kaikki uusittu. Kaikilla seinillä oli alunperin vuosia sitten viimeksi maalattu lasikuitutapetti. Yhden seinän pakkeloin ja tapetoin harmaalla lautakuvioisella tapetilla, muut maalasin Jean d'Arcin Vintage -seinämaalilla. Meillä on lasikuitutapettia kaikissa yleisissä tiloissa ja halusin päästä kokeilemaan sen tasoittamista. Yhdestä pienestä seinästä aloittamiseen oli melko matala kynnys ja olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Telattavaa tasoitetta kului yllättävän paljon, mutta sen käyttö oli kyllä aika helppoa. Jos olisin maalannut seinän, olisi varmaan pitänyt hioda ja pakkeloida useampikin kerros, mutta tällaisen melko armollisen tapetin alle ei haitannut, vaikka joku pieni epätasaisuus pintaan jäikin. Kaksi kerrosta jouduin telaamaan koko seinän laajuudelta, ensimmäinen jäi sen verran ohueksi. Sen jälkeen vielä viimeistelin epätasaisia kohtia. Kuvailin näitä vaiheita kännykällä. Katsotaan jos saisin niistä oman postauksens tehtyä vastaavaa projektia suunnitteleville tiedoksi ja avuksi.

Uusia huonekaluja ei tytölle ostettu. Sohvasängyn maalasin jo keväällä huoneeseen, peilipöytä, vitriini ja virkattu matto siirrettiin tänne kodin muista huoneista. "My first year" -kehys on jo kolmisen vuotta odottanut seinälle pääsyä ja nyt sekin löysi paikkansa, samoin hyllyjen päällä odotelleet naulakot.

Verhon toisella puolen oleva aulatila on jatketta pikkuprinsessan huoneelle. Siellä on nukkekoti ja ravintolaleikit, tässä varsinaisessa omassa huoneessa on isompien nukkejen sänky tytön oman sängyn vieressä ja tarvikkeet sängynaluslaatikossa, vitriinissä legot, pehmolelut ja taskukoiratalo ja peilipöydän laatikoissa piirustusvälineet. Tytön vaatteita säilytetään alakerrassa kodinhoitohuoneessa. Se on osoittautunut käteväksi, kun tyttö kuitenkin aamuisin tulee alas meidän luo ja matka pyykkikoneelta kaapille on näin ollen lyhyt.

Tämä uusittu huone alkoi houkuttaa isosiskoakin niin, että hän olisi halunnut vaihtaa huoneita, mutta pikkusisko ei suostunut. Hän on innolla siivoillut ja järjestellyt tätä uutta valtakuntaansa, eikä siitä luovu.

Isompienkin lasten huoneisiin on tehty pieniä muutoksia: järjestyksen vaihtamista, uutta hyllyä ja mattoa jne. Postailen niistä lähiaikoina. Samoin uudistuneesta, mustasta ryhtiä saaneesta olohuoneesta ja uudelleen maalatusta vierashuoneesta. Ja se kaksivuotisarvonta! Tällä viikolla, lupaan ja vannon!