Voi että sitä nauttii, kun kaikki kolme keksivät yhdessä hyvän leikin ja viihtyvät sen parissa. Tänään oli yksi niitä harvoja iltoja, että en odottanut kello viittä kuin kuuta nousevaa (=Pikku Kakkonen ja hiljaiset lapset) vaan päinvastoin - en viitsinyt edes mainita ohjelmien alkamisesta, kun leikki sujui niin mukavasti ja lopulta telkkaria ei tänään edes avattu.
Kaksi isointa rakensi itselleen omat majat esikoisen huoneeseen vierekkäin. Keskimmäisen majaan tuli seinät kaapinovista, esikoisen majaan toinen seinä kaapinovesta ja toinen huoneen ovesta. Yhteisen seinän (kaapin oven) alle jäi sopivan kokoinen rako lattiaan - sitä pystyi käyttämään salakulkuväylänä majojen välillä. Ovet majoille saatiin, kun sidottiin lankaa ovien nuppeihin ja viriteltiin kankaan langan päälle roikkumaan siirrettäviksi "liukuoviksi".
Majat piti tietenkin sisustaa tarkasti ja esikoinen teki tänään läksynsäkin omassa majassaan. Majoja ei saanut vielä illallakaan purkaa, leikki kuulemma jatkuu huomenna.
Kuopuksella oli oma maja viereisessä huoneessa puoliparvisängyn alla, mutta hän pääsi isompien majoihin vierailemaan.
Rauhallisen ja sopuisan illan kruunasi koko perheen sauna ja kynttilät pimenevässä pakkasillassa.
Näitä lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!