Mamman vapaaviikonloppu alkaa vedellä viimeisiään. Istun junassa - yksin ja hiljaa, väsyneenä mutta onnellisena. Yöunet jäivät vähille ja silmät tuntuvat raskailta, mutta silti mieli on virkistynyt ja saanut sopivan irtioton hektisestä arjesta.
Viikonloppu oli täynnä ohjelmaa: Me&I:ta, ystäviä, hyvää ruokaa, tanssia, shoppailua ja kauniin pakkasilman ihailua. Silti mihinkään ei ollut kiire. Kaiken ehti tehdä omassa tahdissaan. Oli ihanaa!
Perjantaina pakkanen paukkui yli kahdessakymmenessä, vaikka kotona pohjoisessa oli ilmatieteenlaitoksen mukaan viisitoista astetta lämpimämpää. Onneksi minulla oli mukana luottotalvikenkäni: lähes polvimittaiset Emut, eikä varpaita paleltanut (en edes muista, miltä varpaiden palelu tuntuu, niin ihanasti nämä pitävä jalat lämpimänä) vaan tarkenin ihastella kaupunkia ulkona kävellen.
Shoppailin (lähinnä tuliaisia lapsille, kuinkas muutenkaan) ja nautin kahvit ja herkkucroisantin ystävän seurassa Sokoksen kahvilassa ennen Me&I:n kymmenenvuotisjuhlia.
Juhla-asuksi valikoitui Me&I:n valkoiset boyfriend -farkut viime keväältä sekä viime syksyn iki-ihana awesome dress. Päivän shoppailureissulta tarttui mukaan uusi kaulakoru, rannekoru ja korvikset (halpiksia Glitteristä) ja hiukseni kiharsi ihana Me&I-kollega, joka jakoi hotellihuoneen kanssani.
Juhlan aluksi pääsimme shoppailemaan uniikkeja Me&I-tuotteita (kuva tyynyistä luvassa myöhemmin) ja kuvautimme itseämme Me&I:n perustajien Susanin ja Helenen kanssa.
Myöhemmin pääsimme ihastelemaan uuden malliston vaatteita pieneen muotinäytökseen. Uusikuun blogissa muutamia kuvia muotinäytöksestä. Ihania vaatteita luvassa, ei malttaisi odottaa keskiviikkoa ja ensimmäisiä kutsuja!
10-vuotisjuhlat jatkuivat mallistokoulutuksen ja kakkukahvien merkeissä vielä lauantain.
Kaikki myyjät saivat "synttärilahjaksi" kymmenenvuotispipot ja lisäksi sain viidennen kauden aloittamisen kunniaksi kauniin Me&I-korun.
Oma loma jatkui iloisissa merkeissä vielä Me&I-tilaisuuksien päätyttyä. Kävimme hyvän ystäväni, entisen kämppikseni kanssa syömässä herkullisen illallisen Gringos Lococsessa Kehräsaaressa, voin lämpimästi suositella muillekin! Kaksi ja puoli tuntia hurahti nopeaan, kun pääsi pitkästä aikaa juttelemaan.
Ruokailun päätteeksi kävelimme Aleksis Kiven katua pitkin ja voi miten ihania pikkuliikkeitä se oli pullollaan - harmi vaan (tai rahan kannalta hyvä), että ne olivat kaikki jo kiinni. Seuraavalla Tampereen reissulla suuntaan ehdottomasti niille kulmille katsastamaan tarjonnan muutenkin kuin näyteikkunoiden läpi.
Lopulta päädyimme myös tanssahtelemaan Ilonassa illan päätteeksi.
Puolen vuoden päästä uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!