LOMA

Tänä päivänä on monta syytä olla iloinen, onnellinen ja ylpeä. 

Onnellinen siitä, että loma alkoi koko perheellä. Ylpeä siitä, että koululainen osaa käyttäytyä niin hyvin, että koko todistus käytösliitettä myöten oli tälläkin kertaa täynnä kiitettäviä. Iloinen oppilaiden tuomista ruusuista, jotka koristavat nyt meidän kotia. 

Olen onnellinen myös siitä, että keskimmäinen toi kotiin hienon itsearvioinnin eskarista ja lähti reippaana eilen mummon ja vaarin kanssa Lappiin viikonlopuksi. Olen ylpeä myös siitä, että omat oppilaani ovat tällä viikolla siivonneet luokkaa reippaasti, pelanneet koko porukalla jalkapalloa ja jaksoivat tänään vielä todistustusten jaossa suorittaa annetun tehtävän mukisematta. Vaikka työvuosi on ollut haastava, odotan innolla syksyä ja sitä, että saan jatkaa töitä saman, tutun porukan kanssa. Olen iloinen myös siitä, että aurinko paistaa ja kesä tuntuu alkaneen.

Olen ylipäätään onnellinen ympärillä olevista ihmisistä. Työkavereista, joiden kanssa aloittelimme jo eilen lomaa yhdessä. Oppilaista, joista on vuosien varrella tullut minulle tärkeitä. Heidän vanhemmistaan, joiden kanssa yhteistyö on sujunut hankalinakin hetkinä hyvässä yhteisymmärryksessä. Omasta perheestä, jonka kanssa saadaan viettää enemmän yhteistä aikaa nyt loman alettua.

Vuoden työ on kasaantunut viimeisellä viikolla  melkoiseksi väsymykseksi, eikä liikutuksen kyyneliltäkään ole vältytty. Toissapäivänä kyynelehdin kuopusta hoidosta hakiessa, kun hyvästelin ihanaa hoitajaa, joka vaihtaa työpaikkaa. Tänään liikutuin erään oppilaani äidin lähettämästä kiitosviestistä. Lähellä olivat kyyneleet myös, kun eskarilainen toi vuoden töistä, kuvista ja itsearvioinneista kootun kansion kotiin ja esikoinen näytti upean todistuksensa.

On niin paljon syytä olla kiitollinen.

Ja on ihanaa olla lomalla!