perjantai 7. maaliskuuta 2014

Miten äiti selviää Ikean sohvan kokoamisesta?

Ostimme Ikeasta minun jo pitkään haaveilemani valkoisen Ektorp-sohvan. Olen haaveillut valkoisesta sohvasta jo kohta kahdeksan vuotta, mutta mies on ollut järjen ääni ja vastustellut valintaa. Nyt hän taipui ostamaan yläkertaan kohtuullisen edullisen valkoisen sohvan - ja onhan tässä pestävät irtopäälliset.

Meidän perheessä yleensä iskä kokoaa huonekalut, vaikka äitikin kyllä tykkää palapeleistä ja mitäpä nämä muuta ovat, kuin isoja palapelejä. Tähän mennessä äidillä oli kokemusta vain yhden työtuolin kokoamisesta mutta tällä kertaa iskä kävi kotona vain kantamassa sohvan yläkertaan ja lähti sen jälkeen jatkamaan matkaa, joten äidille tarjoutui oiva tilaisuus hoitaa homma kerrankin itse.

Ja kuinkas se sujui?


Osat erilleen, pois laatikoista ja pusseista - helppo homma.


Oheet auki ja tulkitsemaan. Onneksi aika vähän eri osia, ruuveja ja muttereita eli helppo löytää oikea.


Sitten pyörittelemään ohjeiden mukaisesti, tämäkin sujui näppärästi.


Ehkä kinkkisin vaihe oli nojien kiinnittäminen sohvarunkoon koska nojaan oli kiinnitetty kolme ruuvia, joista jokainen piti saada osumaan yhtä aikaa oikeaan reikään. Tämäkin kuitenkin onnistui pienen sihtaamisen jällkeen ja teos alkoi jo näyttää sohvalta.


Vielä vähän mutterien kiristelyä sohvan pohjassa


sekä jalkoken pyörittäminen paikoilleen.


Työläin vaihe oli irtopäällisten pujottaminen siististi tyynyjen päälle. On kuitenkin äärimmäisen kätevää, että sohvassa on irtopäälliset, joita voi sitä mukaa pestyä, kun ne likaantuvat - on varmaan turha olettaa, että valkoinen sohva pysyisi aina puhtaana lapsiperheessä...


Ja niin sohva valmistui - tosin alin päällys kaipaisi vielä silitystä.




Kyllä meidän keltaa nyt katsoa Voice of Finlandia uudella sohvalla istuen.


Nähtäväksi jää, miten opimme elämään valkoisen sohvan kanssa. V

2 kommenttia:

Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!