keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Eräänä kauniina päivänä Oulussa


Kotona ehdittiin pyörähtää sellainen kaksitoistatuntinen pienimmän neidin kanssa, kunnes matka jatkui taas. Tällä kertaa ihan tähän lähistölle Ouluun viettämään kahdenkeskistä lomavuorokautta. Kun viettää turistin silmin päivän lähiseuduilla, löytää paljon kaunista ja kiinnostavaa, joka arjessa jää huomaamatta. Parasta lähilomailussa on se, että tietää pääsevänsä milloin tahansa takaisin, eikä siksi ole paineita tehdä ja nähdä kaikkea päivässä. Voi edetä fiiliksen mukaan, nauttia hetkestä. Niin me juuri tänään teimme.

Meillä oli varattuna hotellihuone aivan keskustasta Sokos hotel Arinasta, luottovalinnaksi muodostuneesta majapaikasta. Juuri ennen hotellille saapumista minulle soitettiin vastaanotosta ja kysyttiin, haluaisinko ottaa picnic-korin mukaani. Tottahan toki halusin. Olimme suunnitelleet lähtevämme Nallikariin, joten eväät olivat enemmän kuin tervetulleita.

Koska olimme paikalla jo ennen puolta päivää, ei huone ollut valmis, joten jätimme laukut matkavatarahuoneeseen ja jäimme aulaan odottelemaan eväiden valmistumista. Aika kului aulassa mukavasti, koska sinne oli varattu mm. aikuisten värityskirja ja koottu hauska vieraskirja, jossa oli kuvia hotellissa vierailleista eläimistä. Minusta on ihana huomata, että niin lapset kuin eläimetkin ovat Sokos hotelleissa tervetulleita vieraita.



Siitä asti, kun keskimmäisen kanssa käytiin Potnapekka-ajelulla kolme vuotta sitten, on pienimmäinen odottanut omaa vuoroaan. Niinpä hyppäsimme Rotuaarin päästä, aivan hotellin nurkilta kyytiin ja matkasimme hauskalla kaupunkijunalla rannalle. En muistanutkaan, miten mukavan reitin Potnapekka ajaa! Kun samalla saa selostuksen, oppii itsekin uutta Oulun rakennuksista ja historiasta.






Nallikarissa avasimme picnic-korimme lokkeja uhaten. Levitimme mukana olleen huovan rantahietikolle ja nautimme salaatit, croisantit, mehut ja teet auringon helliessä meitä.



Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Nallikarissa eväsretkellä ja lähteä seuraavalla Potnapekalla takaisin, käydä iltapäivällä leffassa. Aurinko paistoi kuitenkin niin ihanasti, että ihan suosiolla jäätiin seuraavasta ja sitäkin seuraavasta kyydistä ja vietettii kolmetuntinen meren äärellä.


Siitä sellainen neljäsosa seisottiin jätskikioskin jonossa ja lopulta tytön jätskipallo putosi hiekkaan. Onneksi meillä oli niin mukavan rento päivä, ettei edes tuo vastoinkäyminen onnistunut pilaamaan tunnelmaa. Tyttö totesi, että tyhmä jätski ja söi vohvelin.










Kun lopulta maltettiin lähteä keskikaupungin suuntaan ja päästiin hotellille, muuttui sääkin hetkellisesti pilvisemmäksi. Täydellinen ajoitus.

Hotellille päästyä piti tietenkin ensimmäisenä tutkia huoneen kaikki nurkat: sauna, jossa oli tytön mielestä hauska kiuas, poreamme, valtava parveke, sänky...




Leikkihuoneessa käytiin pelaamassa Junior Aliasta.



Vaikka neiti ei olisi halunnut hotellilta poistua ollenkaan, maistui ruoka pitkän päivän jälkeen paremmin kuin hän itse osasi kuvitellakaan. 

Ruokapaikaksi valittiin sopiva välimuoto pikaruokalasta ja oikeasta ravintolasta: Kauppakeskus Valkean mukana Ouluun rantautunut Friends&BRGRS. Siellä saa ihanan tuoreista raaka-aineista tehtyjä, kuin kotona valmistettuja hampurilaisia, joissa on makua. Ehdottomasti minun lemppari purilaispaikka! Sijaintikin on viehättävä. Lasiseinien läpi näkee ulos kaupungille ja sisälle Valkeaan. Todella valoisaa!



Jälkkärit haettiin ehkä maailman söpöimmästä karkkikaupasta Karkkipäivästä. Neiti päätyi jättimäiseen tikkariin, minä ostin irttareita. Maha tosin oli niin täynnä lounassalaatin ja burgeraterian jäljiltä, että jälkkärit päivät pääosin huomiselle.



Lelukaupan, äidin toivomuksesta kierretyn Granitin ja parin vaateliikkeen jälkeen käytiin moikkaamassa vanhoja tuttuja tiernapoikia ja ostettiin uusi DVD, jota tyttö katsoi hotellilla tietokoneelta, kun se leffa jäi väliin.



Ehdittiin jopa leikkiä uusilla leluilla, pelata Skibboa ja käydä vaahtoporekylvyssäkin.

 

Tytön nukahdettua minä nautin vielä lämpimästä kesäillasta parvekkeella. Kaadoin itselleni lasillisen kuohuvaa ja luin kevyttä kesäkirjallisuutta, jonka pariin taidan vielä hetkeksi palata.

Ihana päivä!


Hyvää yötä täältä lähes Oulun kattojen yltä!


Hotellimajoituksen tarjosi Sokos hotel Arina.
Suuren suuri kiitos unelmaloman mahdollistamisesta niin äidille kun tytöllekin!

8 kommenttia:

  1. Mitenkäs sitä aina on poreamme hotellissa???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Sanopa muuta! Nyt on saatu nauttia niin luksuksesta, että jo ihan hävettää. Ihanaa on kyllä ollut!

      Poista
  2. Kuulostaa ihan täydelliseltä päivältä ja mitä parhaimmassa seurassa <3

    Ouluun on aina pieni ikävä, opiskelukaupunkini...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tulin Ouluun opiskelemaan ja tälle seudulle jäin. Liian vähän sitä arjessa muistaa arvostaa näitä lähellä olevia ihania mahdollisuuksia. Nallikari on kyllä upea, samoin kuin moni muu paikka Oulussa.

      Poista
  3. Ihania kesäkuvia, onpa teillä ollut mukava päivä!
    Kioskintäti 15 vuoden takaa vinkkaa, että uuden tötterönhän tyttö olisi saanut, jos olisitte käyneet kertomassa tippuneesta pallosta.
    Mikä harmitus tytölle, ihanasti hän siihen suhtautui! :)
    Mukavaa kesän jatkoa,
    pienet.suloisuudet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä seuraavan kerran muistaa 😊 Kieltämättä kävi mielessä, että menisin kysymään, mutta kun jono oli niin valtava ja tyttö selvisi pettymyksestä, en jaksanut lähteä yrittämään.

      Poista

Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!