tiistai 10. syyskuuta 2013

Äidin harrastukset

Ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen meillä on vain yli 2,5-vuotiaita lapsia - ei siis mitään vauvoja eikä edes taaperoita, vaan jo ihan kunnolla puhuvia, itsenäisesti syöviä ja melko hyvin nukkuvia lapsia.

Nyt kun koko kolmikko on jo helppo jättää iskän ja muidenkin hoitoon eikä kenenkään perään tarvitse enää joka sekunti katsoa, on äidille tullut innostus ja kiinnostus aloittaa kaikenlaista uutta ja aktivoitua vanhojen harrastusten suhteen. 


Ruuanlaitto maistuu välillä puulta - varsinkin loma-aikoina, kun pitäisi keksiä kaksi lämmintä ruokaa päivässä. Monesti tulee sorruttua samoihin jauhelihakastikkeisiin ja broilerivokkeihin, mutta  uuden kokeilu virkistää kummasti omaa mieltä. Tänään tuli tehtyä aivan ihanaa broilerisalaattia, jonka ohje on jo aikoja sitten löytynyt jonkun Pirkka-lehden sivulta.

Toivottavasti tämän kannustamana jaksan taas alkaa silmäillä uusia reseptejä sillä silmällä.


Juoksuahan harrastavat nykyään kaikki. Tai niinkuin jostain luin, se on aikuisuuden merkki, kun kaverit alkavat päivittää juoksusaavutuksiaan facebookiin. Myönnetään, juoksukärpänen puraisi vihdoin minuakin. Sain asianmukaiset lenkkarit synttärilahjaksi heinäkuussa ja huomenna tulee kaksi kuukautta täyteen siitä, että aloitin juoksuohjelman. Kuntoplussan nettisivujen viiden kilometrin ohjelma alkoi niin kevyesti, että vaikka liikuntaharrastus on ollut jäissä vuosia, niin hypin siitä ensimmäiset viikot yli. Nyt jaksan rauhalliseen tahtiin juosta viisi kilometria ja uskalsin viime viikolla siirtyä kymmenen kilometrin tavoiteohjelmaan. 



Juoksusta olen tykännyt yllättävän paljon ja sen etu on, että sitä voi harrastaa milloin vaan, missä vaan. Erittäin näppärä harrastus siis perheelliselle, jonka aikatauluja voi välillä olla vaikea lyödä lukkoon etukäteen. Siltikin viime viikolla aloittamani tanssi showladies-ryhmässä on silti vielä juoksuakin mukavampi tapa liikkua. Eilen toisella tanssitunnillamme treenasimme varpaita ja nauroimme - ja ehkäpä teimme vähän jotain muutakin, kun reidet ovat nyt niin kipeät, että portaita ei meinaa ylös päästä.

Ihan loistavaa, että tällaisia showtanssiryhmiä on myös meille aikuisille, jotka emme ole hoksanneet näin ihanaa liikuntamuotoa aloittaa aikaisemmin. Ihaillen olen seurannut oman seitsemänvuotiaani tanssi-innostusta (tämä on hänelle jo viides tanssisyksy) sekä lukioikäisen kummityttöni upeita, mukaansatempaavia esityksiä, mutta nyt minulla on mahdollisuus  itsekin harrastaa!


Tänään kokoonnuimme mammaporukalla yhdessä tekemään käsitöitä ja niinpä sain minäkin ostettua ontelokudetta ja aloitettua korin virkkaamisen. Tai yrityksen. Katsotaan, tuleeko tästä kori vai matto vai pöytäliina vai pannunalunen vai päätyykö tiskirätiksi ;)

Kun on näin mukavia harrastuksia, on arki yhtä hymyä. 
Tämä mahdollisuus omaan aikaan on (vielä? Toistaiseksi?) pitänyt vauvakuumeen taka-alalla.

2 kommenttia:

  1. Minäkin oon ruvennut taas harrastamaan, lukemista. Tai tarkemmin sanottuna lukemisen aikomista. Joka kerta tarttuu kirjastosta 3-5 kirjaa, nyt on varmaan 20 lainattu ja yhden oon lukenut. Ja silmiin sattuu niin hirveästi, että ostin vähän kovemman tason silmätippoja tänään, kun äiskän reseptillä saaduissa ei tarpeeks oo paukkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Minä oon kans pitkästä aikaa koukussa myös lukemiseen.

      Poista

Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!