Käsityöonnistumisia

Käsitöiden teko on jäänyt melko vähäiseksi viime vuosina. Viimeksi käsityöpistoksen sain esikoisen ollessa vauva seitsemän vuotta sitten. Silloin ompelin pipoja joululahjaksi. Uudessa talossamme on oikein ompeluhuone ja epäilin, että se jäisi kokonaan käyttämättömäksi, mutta verhojen tarve uudessa kodissa sai kuin saikin minut kaivamaan ompelukoneen esille.

Keskimmäisen huoneen muoto rajoitti verhovalintaa huomattavasti ja laskosverho oli oikeastaan ainoa mahdollisuus. Selvää oli myös se, että verhokankaan pitäisi olla pimentävä. Olin ajatellut jotain yksiväristä, mutta otin lapsen mukaan kauppaan ja tässä lopputulos. Olihan kangas toki  äidinkin mielestä raikas ja lastenhuoneeseen sopiva. Kangaskaupasta sai matkaan hyvät ohjeet laskosverhon ompelulle ja niin vain sai tämäkin kokematon ompelija toimivat laskosverhot tehtyä.

Keittiöön löysin ihanat verhot Ellokselta, mutta ongelmaksi muodostui ikkunoiden leveys. Sopivaa verhokokoa ei löytynyt, joten piti jälleen tarttua ompelukoneeseen ja kaventaa nämä sopiviksi. Ikkunoissa oli valmiiksi tarranauhat laskosverhoja varten, joten ompelin yläreunaan tarranauhan vastakappaleen helppoa kiinnitystä varten ja olin varsin tyytyväinen lopputulokseen.

Esikoisen huoneessa haasteita aiheutti kahden kapean ikkunan välissä oleva parvekkeen ovi. Huone oli saatava pilkkopimeäksi, koska esikoinen ei osaa nukkua valoisassa, mutta pimentäviä rullaverhoja olisi pitänyt hommata kolme, ja pelkät mustat pimentävät sivuverhot olisivat olleet aika tylsät. Onnekseni keksin ostaa tuplatangon ja ommella sekä pimentävät että niiden päälle läpikuultavat valoverhot.  

Sen jouduin kuitenkin huomaamaan, ettei itse ompelemalla juuri säästä. Olisin melkein samaan hintaan saanut valoverhoiksi tyylikkäät Vallilan Kelohonka -verhot... Ehkä vaihdan nämä niihin, kun näitä on riittävän pitkään katseltu.

Uusin innostus liittyy nopeaan virkkaamiseen paksusta ontelokuidusta.

Sinä päivänä, kun meillä oli mammojen käsityökerho, menin paikalliseen käsityöliikkeeseen ostamaan ontelokuitua mattoa varten. Liikkeestä löytyi suhteellisen hinnakasta Novitan tuubi-lankaa, jonka vyyhdissä oli ohjeet kivannäköiseen virkattuun koriin. Jälleen kerran muutin suunnitelmaa ja päätinkin aloittaa virkkausharrastuksen korista. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja siihen, miten nopeasti kori valmistui. Jäin ehdottomasti koukkuun tähän hommaan! Voin kuvitella itseni meidän lasikuistilla kynttilän valossa virkkaamassa pimeinä iltoina, miten rentouttavaa. (Todellisuudessa näitä rauhallisia iltoja taitaa olla aika harvassa, mutta aina kannattaa unelmoida.)

Mielelläni vaan ottaisin vastaan vinkkejä, mistä tätä ontelokudetta saisi edullisemmin! Aika paljon hintaan tulee koreille, jos tuota Novitaa käyn paikallisesta liikkeestä joka kerta hakemassa.