keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Fiilistä


Kävin eilen lueskelemassa Pieni Lintu -blogin suosituksia (klik) ja päällimmäisenä tuosta postauksesta minulle jäi sana FIILIS. Pieni Lintu kirjoitti hakeneensa valokuvapainotteisia fiilisblogeja ja tuo särähti korvaani. Olen miettinyt, että mikä tässä blogissa on vialla/miten haluaisin tätä kehittää. Tuntuu, että pitäisi saada tästä enemmän oman näköinen. Viihtyisä, mutta ei kopio kenenkään muun blogista. Eilen tulin siihen tulokseen, että mitä itse kaipaan tänne lisää, on nimen omaan tuo fiilis. 

Minä olen sellainen ihminen, että moni asia menee helposti suorittamisen puolella. Olen aika tehokas, saan paljon aikaan, mutta toisaalta unohdan ehkä todella pysähtyä nauttimaan asioista. Ennen joululomaa voimat olivat niin kortilla, että oikein keskityin joululomalla vain nauttimaan ja olemaan ja loman loppua kohden se tuntui onnistuvan. Nyt pyrin kynsin hampain pitämään tuosta tunteesta kiinni. Pyrin olemaan kiirehtimättä joka paikkaan, järkeistämään omia menoja, tekemään niin kuin itsestä parhaalta tuntuu ja nauttimaan niistä päätöksistä ja valinnoista, mitä teen. Jos päätän jättää jonkin menon väliin ja olla kotona, yritän olla murehtimatta toisaalle - ja toisin päin. Elämä on valintoja eikä niiden valitsematta jättämien murehtiminen auta ketään.

Toivon, että tämä pyrkimys keskittyä fiilikseen, nauttia hetkestä ja olla läsnä siinä, mitä milloinkin tekee, näkyy blogissakin jatkossa. Kuvilla pyrin välittämään niitä tunnelmia, joista itse kulloinkin nautin.

Ne, jotka pääsivät näkemään eilisen henkilökohtaisen Face-päivitykseni tietävät, ettei joka päivä ole ruusuilla tanssimista enkä aina onnistu tsemppaamaan itseäni positiivisiin tunnelmiin. Mutta onneksi huonon päivän/viikon/kuukauden jälkeen tulee yleensä parempi. Niin myös tällä kertaa. Iltapäivän piristykseksi hain pari aletilausta postista. Sen jälkeen toin tyytyväiset ja iloiset päiväkotilapset kotiin, jossa pari iltaa yksinäisyyttä valitellut esikoinen oli jo leikkimässä rakkaan ystävän kanssa. Mies jäi kokkaamaan lapsille ruokaa, kun minä pakenin paikalta rentoutumaan ihanien ystävien seuraan ravintolaan. Kotiin tullessa odottivat omat kullannuput ja lämmin sauna. Matkalta tarttui mukaan myös ne kevään ensimmäiset. Te tiedätte mitkä. Pitihän minunkin, kun kerta kaikki muutkin. Ja onhan ne kauniita. 
Tulppaanit <3


P.S. Muistattehan osallistua Greengate-arvontaan täällä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pienetkin kommentit ilahduttavat minua suuresti!